Pyhärannan istuva valtuusto sai tiistaina selonteon kunnan vuoden 2024 tilinpäätöksestä, vaikka tilinpäätöksen hyväksyminen onkin vasta vaaleissa valittavan uuden valtuuston työlistalla.
– Koska tämä valtuusto on ansiokkaasti käsitellyt kunnan taloutta ja toimintaa viime vuoden aikana ja koska täällä on joitain talousarviopoikkeamia, on aiheellista antaa tällekin valtuustolle katsaus tilinpäätöksestä, kunnanjohtaja Jukka Laiho alusti.
Valtuuston oli määrä paitsi merkitä tilannekatsaus tiedoksi myös osaltaan hyväksyä tilinpäätökseen tulleet talousarviopoikkeamat.
Vuoden 2024 tulos oli Laihon mukaan heikko. Alijäämää kertyi noin 590 000 euroa. Sen lisäksi, että tilikauden tulos oli negatiivinen, myös kunnan vuosikate painui pakkasen puolelle.
– 59 000 euron miinus vuosikatteessa on äärimmäisen huono. Vuosikatteen pitäisi olla poistojen suuruinen eli meidän pitäisi saada vuosikatteeseen noin puoli miljoonaa euroa. Jos viime vuoden lukuja katsoo brutaalisti, täällä on noin 600 000 euron aukko tasapainoiseen talouteen nähden, Laiho huomautti.
Viime vuonna valtionosuudet laskivat vuoteen 2023 verrattuna miljoona euroa. Myös verotuloja kertyi 900 000 euroa edellisvuotta vähemmän. Lisäksi toimintakulut kasvoivat 300 000 euroa. Viime vuotta varjosti Laihon mukaan myös hallintoon kertynyt valtava korjausvelka.
– Tämä on vaatinut henkilötyöpanosta, ihmisten kouluttamista ja järjestelmien korjaamisia, Laiho kertoi.
Tuloksessa oli kuitenkin myös myönteisiä tunnuslukuja. Esimerkiksi kunnan omavaraisuusaste on 64,3 prosenttia. Laihon mukaan yleisesti hyvänä pidetään yli 50 prosentin omavaraisuusastetta.
Kriisikuntakriteereissä määritellään, että jos kunnalla on alijäämää, jota se ei saa katetuksi neljän vuoden aikana, tämä kriteeri yksinään käynnistämään kriisikunnille tarkoitetun arviointimenettelyn. Pyhärannalla oli vuoden 2024 lopussa taseeseen kertynyttä ylijäämää 1,9 miljoonaa euroa. Pyhäranta ei siis viime vuoden negatiivisesta tuloksestaan huolimatta ole vielä lähellä muuttua kriisikunnaksi.
– Tämä antaa mahdollisuuden tehdä hallittuja ratkaisuja ja miettiä, mikä on tulojen ja menojen suhde. Täytyy huomioida sekin, että meidän verotulomme ovat kasvamaan päin, Laiho lisäsi.
Laihon esityksestä kävi ilmi, että Pyhärannan väestö pieneni viime vuonna 10 henkilöllä. Alle 18-vuotiaiden määrä laski 23 henkilöllä.
– Ikäihmisten määrä on meillä yllättäen pienempi kuin edellisenä vuonna. Huoltosuhteen kannalta positiivinen asia on se, että työikäisten lukumäärä on meillä noin 30 henkeä isompi. Nämä ovat mielenkiintoisia paikallisia muutoksia, jotka todennäköisesti näkyvät meillä myös tulopohjassa, Laiho kertoi.
Valtuutettu Pirkko Uusi-Oukari (kok.) halusi kiittää kunnanjohtajaa perusteellisesta selonteosta. Hän olisi kaivannut tilinpäätöksestä iltakoulukeskustelua, koska tilinpäätöksessä on monta sellaista asiaa, joita olisi voinut avata lisää.
– Kunnan hallinnossa on käännetty uusi lehti. Hallintoon on tullut tällainen tutkimuksellinen osaaminen, kuten tämä esitys osoittaa. Tässä annetaan monipuolista tietoa meille päättäjille, Uusi-Oukari sanoi.
