On vaikea löytää kaupunkia, jonka keskustassa ei olisi tyhjiä liiketiloja.
– Pahin ratkaisu on muuttaa tyhjät liiketilat toimistotiloiksi. Toimistot teippaavat näyteikkunat, eivätkä teipatut ikkunat ole elävää keskustaa, vaan vaaran merkki taantuvasta taajamasta, kiinteistösijoitusalalla työskennellyt Kai Silván varoittaa.
Jos liiketiloihin ei saada yrityksiä, ne kannattaa hänen mielestään muuttaa asunnoiksi.
– Keskusta ei muutu eläväksi sillä, että sinne tuodaan kukkaruukkuja ja penkkejä. Kun saadaan ihmisiä kulkemaan kaduille, voidaan laittaa niitä penkkejäkin.
Silván muutti reilut kaksi vuotta sitten Laitilaan Viikaisiin puolison kotitilalle. Laitilassa, kuten muissakin kaupungeissa, ollaan huolissaan keskustan tyhjistä liiketiloista ja mietitään, miten keskustaa voidaan elävöittää.
Silvánilla on pitkä ura kiinteistöalalta eri puolilta Suomea. Hän on osallistunut moniin kaupunkikehityksen seminaareihin ulkomailla ja luennoinut itsekin aiheesta Suomessa. Kokemuksensa pohjalta hänellä on hyvä näppituntuma, miten kaupunkien keskustakortteleita pitäisi kehittää.
– Globaali toimiva kaupunkimittakaava on, että keskustaneliökilometrillä pitäisi olla noin 10 000 asukasta. Turun ydinalueen tiivein neliökilometri on Hämeenkadun varrella, sielläkin asukastiheys on vain 8000, ja Kauppatorin ympäristössä 5000–7000. Joka korttelissa on tyhjiä liikehuoneistoja, hän vertaa.
Silvanin mukaan alue on silloin talouden kannalta riittävän tiivis kaikille toiminnoille, kun aina ulos mennessä näkee ihmisiä.
– Se luo turvallisuuden tunnetta. Erityisesti naisille ja tytöille turvallinen ympäristö on tärkeä.
Mitä pienemmästä kunnasta on kyse, sitä tiiviimpi myös sen keskustan pitäisi olla. Laitilan Varppeessa on noin 1420 asukasta, Välimetsässä 645.
Silván toteaa, että Laitilan laaja keskusta on kivijalkaliikkeille haastava.
– Kaupungin keskustassa pitäisi päästä palveluihin kävellen. Globaali elämän säde on 415 metriä. Se on matka, jonka ihmiset kävelevät muutamissa minuuteissa. Tällä säteellä 2000 ihmistä ylläpitää lähikaupan elämän.
Keskustataajamassa pitäisi olla kaikki peruspalvelut puolen kilometrin etäisyydellä.
– Kerroksiin rakentaminen on tästä syystä perusteltua. Esimerkiksi miljoonakaupunki Melbournessa, Australiassa, on alettu suunnitella alueita 415 metrin periaatteella.
Silvánin mielestä Laitilassakin keskustaa pitäisi tiivistää. Pahin virhe hänestä olisi laajentaa keskustaa Kasitien toiselle puolelle.
– Muutama vuosi sitten suunniteltiin kerrostaloja matonpesupaikan läheisyyteen. Onneksi hankkeesta luovuttiin. Taajamapalveluita ja väkeä ei voi laittaa eri puolille isoa tietä. Keskustan pitää olla tiivis.
Esimerkiksi Laessaaren uudet tontit ovat hänen mielestään väärällä puolella. Sieltä ei asioida kävellen keskustassa, kauppakassien kantamisesta puhumattakaan.
– Uusi eritasoliittymä on siinä mielessä haaste, että se jakaa Laitilaa entisestään kahtia.
Silván suosittelee, että kun uusi valtuusto on valittu, viranhaltijat ja valtuutetut istuisivat yhdessä seminaariin pohtimaan, miten Laitilan keskustaa voisi kehittää.
– Elävä keskusta vaatii, että katutasolla on paljon ikkunoita, myös asuntoja. Keskustataajaman kehittäminen ei vie mitään pois kyliltä, vaan päinvastoin kohottaa kunnan imagoa ja vetovoimaa.
Silván korostaa, että ajattelun suuntaaminen lapsiin ja lapsiperheisiin monipuolistaa palvelutarjontaa.
– Taajaman asukatiheyden kasvattaminen ja vuokra-asumisen mahdollistaminen luo edellytyksiä nuorille ja lapsiperheille sekä helpottaa työvoiman saatavuutta.
