Vaikka työ ei ole monenkaan mielessä vappukarkeloissa, vappu on juurikin työn juhla. Tämä perinne on saapunut Suomeen Yhdysvalloista, jossa työväen liike vaati korkeintaan kahdeksantuntista työpäivää. Tätä vaatimusta jouduttaakseen työväenliike järjesti 1.5.1886 mielenosoituksen, ja päivästä tuli myöhemmin työväenliikkeen kansainvälinen juhlapäivä. Myös Suomessa vappu vakiintui vähitellen työn ja työväen juhlaksi.
Laitilan soittokunta on esiintynyt vappuna ensimmäisen kerran tasan sata vuotta sitten. Tuolloin soittokunta ei kerääntynyt torille vaan kansakoulun rappusille. Tämä jo satavuotinen perinne jatkuu edelleen elinvoimaisena Laitilassa. Soittokunta järjestää vuosittain torilla vappusoiton. Tänä vuonna torilla juhlitaan laitilalaisen vappuperinteen pitkää historiaa.
Ei ole itsestäänselvää, että hyvätkään perinteet säilyvät sukupolvilta seuraaville. Vaikka ihminen on siirtynyt suullisesta perinteen siirrosta kirjallisen kautta videomuotoiseen viestintään, perinteet pysyvät elävinä vain, kun on ihmisiä, jotka pitävät niitä yllä. Jokainen, joka esimerkiksi kokoontuu Laitilan torille vapun viettoon ylihuomenna, on osa pitkää jatkumoa ja omalta osaltaan siirtää perinnettä eteenpäin.
Vappu keikkuu kahden vuodenajan välissä. Toisaalta se saattaa olla luminen tai vähintään hyvin kolea, toisaalta sää voi olla jopa helteinen. Tämän vuotista vappusäätä voi luonnehtia kelvolliseksi. Kesähepenet kannattaa vielä jättää kaappiin, mutta toisaalta nyt vaikuttaa mahdolliselta, että myöskään toppatakkia ei kirkkopuiston vappupiknikillä tarvita.
Hanna Hyttinen
hanna.hyttinen@laitilansanomat.fi