Miten oman paikkakuntansa asioihin voi vaikuttaa?

– Äänestämällä kuntavaaleissa, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Samuli Laine, jonka tutkimusaihe on kunnallispolitiikka.

– Kuntavaaleissa yhden äänen painoarvo on paljon suurempi kuin valtakunnallisissa vaaleissa, hän muistuttaa.

Laine oli hiljattain luennoimassa Laitilassa siitä, miten kunnallispolitiikka ja kunnallisvaalit toimivat.

TOINEN Laineen neuvo on, että kannattaa seurata kuntapolitiikkaa ja -poliitikkoja: kannattaa siis pysyä kärryillä siitä, mitä vaalien välillä tapahtuu.

– Siten saa selville, saatko omien arvojesi mukaista päätöksentekoa. Mieti, millaiselle ihmiselle äänesi annat.

Lisäksi hän rohkaisee ihmisiä olemaan yhteydessä kuntapoliitikoihin.

– Yleinen ilmiö on, että yhteydenotot esimerkiksi valtuutettuihin ovat vähentyneet. Sen kuitenkin tiedetään olevan asia, joka toimii ja vaikuttaa poliitikon toimintaan.

Laine siis kannustaa olemaan yhteydessä poliitikkoihin ja kertomaan, mitä mieltä itse asioista on.

– Poliitikon on hyvä tietää, mitä hänelle äänensä antaneet odottavat. Poliitikoille kannattaa laittaa vähän painettakin.

”Kuntavaaleissa yhden äänen painoarvo on paljon suurempi kuin valtakunnallisissa vaaleissa.”

ETENKIN pienemmillä paikkakunnilla kuntavaaleissa äänestetään usein sukulaisia tai tuttavia. Kyse ei siis ole oikeastaan edes poliittisesta prosessista.

– Kuntavaaleissa yleensä edustetaan omaa paikkakuntaa, ei niinkään puoluetta. Mikäli kunnassa menee kaikki hyvin, kuntapolitiikka on tavallisesti hyvinkin sopuisaa.

Äänestysaktiivisuus voi vaihdella kunnittain paljonkin.

– Äänestyspäätökseen vaikuttaa moni asia. Tavallista on, että ihmiset aktivoituvat, jos on kunnassa on meneillään jokin iso asia ja erityisesti, jos koetaan, että kuntalaisilta ollaan viemässä jotakin.

Yksi vaaliuurnille ihmiset saava asia on esimerkiksi kouluverkon karsimisen uhka, Laine tietää.

”Poliitikoille kannattaa laittaa vähän painettakin.”

VIIME vuosikymmeninä äänestyskäyttäytyminen on paikoin myös dramaattisesti muuttunut. Laitilassa vuoden 1976 vaaleissa äänesti 80 prosenttia äänioikeutetuista, vuoden 2021 vaaleissa äänestä antoi puolet äänioikeutetuista kaupunkilaisista.

Lisäksi äänestysaktiivisuus on joissakin väestöryhmissä laskenut selvästi enemmän kuin toisissa.

– Tiedetään esimerkiksi, että kuntavaaleissa iäkkäät äänestävät enemmän kuin nuoret.

Nuoret ovat löytäneet politiikan sijaan muita vaikuttamisen keinoja. Nuoret saa liikkeelle esimerkiksi ilmastonmuutos ja eläinten oikeudet.

– Toimintaa ei välttämättä kanavoida poliittisiin puolueisiin, vaan esimerkiksi yhdistystoimintaan.

Miten kunnallispolitiikka ja kunnallisvaalit toimivat? -luento järjestettiin yhdessä Laitilan kirjaston Vaikuttavia keskusteluja kirjastossa -hankkeen kanssa.

Asiat päätetään usein jo valmisteluvaiheessa, ei valtuustossa

Valtuusto on kunnassa tai kaupungissa ylintä valtaa käyttävä toimielin. Valtuusto hyväksyy muun muassa budjetin ja kuntastrategian sekä muut merkittävät toimintaa ohjaavat suunnitelmat.

– Kunnallispolitiikassa on aika harvinaista, että kunnanhallituksen valtuustolle tekemät esitykset muuttuisivat valtuustossa, tietää väitöskirjatutkija Samuli Laine.

Valtuuston julkisia kokouksia seuraavien mielestä kuntapolitiikka saattaa näyttää tylsältä.

– Toisaalta kuntapoliitikkojen mielestä se onkin samasta syystä vakaata, Laine huomauttaa.

ASIAT valmistellaan tavallisesti hyvin ennen valtuustoon tuloa, esimerkiksi lautakunnissa tai valiokunnissa.

– Niinpä valtuustopäätös onkin syntynyt usein jo oikeastaan ennen valtuuston kokousta, valmisteluvaiheessa.

Moni kokeekin valtuuston olevan päätöksenteossa jonkinlainen kumileimasin tai valtuuston kokouksen kuvaillaan olevan jopa teatteria, Laine sanoo.

– Valtuuston sijaan kunnanhallitus onkin tavallisesti se merkittävin vaikuttamisen paikka.