Jukka Vehmas
Ei vappu ole köyhän ystävä, sanottiin Laitilassa ennen vanhaan. Elettiin maatalouden vuotuiskierron rytmittämässä yhteiskunnassa, ja edellisen vuoden antimet alkoivat olla vähissä. Sanottiin myös, kuten Uudenkaupungin Sanomissa 7.5.1903 julkaistussa kirjeessä Leinmäeltä, että vappu vakan pellolle kantaa – kauraa oli jo kylvetty.
1900-luvun alun suomalaisessa juhlakalenterissa oli kolme suurta juhlaa: pääsiäinen, juhannus ja joulu. Neljäs oli tulossa: vappu.
Maaseudulla vappu on pitkään koettu työväen sekä toisaalta ylioppilaiden ja herrasväen juhlaksi. Em. lehdessä olleessa Laitilan kirjeessä todetaan, että ”maalaiset eiwät sanottawasti wietä Wapun päiwää minäkään juhlana lukuunottamatta niitä, joilla on kunnia kantaa walkolakkia”. Nykyiset vapun juhlinnan muodot ovat urbaanin ajan ilmiöitä.
Työväenyhdistys ottaa vapun omakseen
Keski-Euroopan järjestäytynyt työväki alkoi 1880-luvulla viettää vappua mielenosoituspäivänä. Helsingissä ensimmäinen vappumarssi järjestettiin vuonna 1898; silloin työväki tosin juhli vappuna aloittamaansa juomalakkoa. Poliittisten vappumarssien yhtenä lähtökohtana olivat työväen yhteiset kävelyretket, joille oli lähdetty tavallisesti kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Niin myös Laitilassa.
Uudenkaupungin Sanomat uutisoi 8.6.1905, että Laitilan työväen kävelyretkelle nuorisoseurantalolta lähelle niin sanottuja Kostiaisten torppia oli osallistunut noin 200 henkeä. Suuri määrä yleisöä oli ollut seuraamassa lipun perässä marssivia kuin jotain ihmettä. Ylioppilas Jussi Ahtinen oli puhunut äänioikeusasiasta. Työväenyhdistys Sampo oli perustettu 1904.
Vapunpäivänä 1905 yhdistyksen illanvietto oli ollut erään jäsenen kotona. Seuraavana vuonna kutsuttiin kaikkia viettämään vappua työväen juhlapäivänä kello 12 Laitilan ”kauppatorille”, josta lähdettiin marssimaan sopivalle juhlatantereelle, ohjelmana ”puheita, laulua ja leikkiä”.
Lehtitietojen mukaan vappuna 1908, jolloin kokoontumispaikkana oli edelleen nuorisoseurantalo, kuunneltiin ensin agitaattori Seppälän puhe, jonka jälkeen marssittiin kylän läpi laulaen työväenlauluja.
Vappuiltamia omalla talolla
Työväentalosta, rakennettu 1908, tuli Laitilassa tärkeä kokoontumispaikka. Vuoteen 1939 asti rakennus oli toisella puolella nykyistä Kostiaistentietä ja vähän lähempänä kirkonkylää. Iltamia oli nyt helppo järjestää.
Vuodelta 1912 on tieto vapun puukotuksesta ja pahoinpitelystä talolla, osapuolina Salon ja Vaimaron nuorukaiset. Toiminta oli aktiivista kansalaissotaan asti ja edelleen 1920-luvulla, jolloin Vaimarossakin oli työväentalo.
Ulkosoittoperinne saa alkunsa
Laitilan suojeluskunnalla oli oma, aktiivinen torvisoittokunta vuodesta 1923 vuoteen 1938. Laitilan VPK:llakin oli ollut oma soittokuntavuosina 1889–1897.
Laitilan Sanomissa 1.5.1925 oli lyhyt maininta, että soittokunta esiintyy lehden ilmestymispäivänä kello 16 kansakoulun verannalla ja illalla nuorisoseurantalon iltamissa. Koulun ja nykyisen torin välillä oli sata vuotta sitten avoin peltolakeus, jonka yli soitto on kuulunut pitkin kylää, koska liikenteen ääniä ei juuri ollut. Musiikki on varmastikin ollut isänmaallista, mahdollisesti muun muassa Karjalan jääkärien marssi.
Suojeluskunnan soittokunnan vappusoitot olivat myöhemmin osuuskaupan varaston edustalla (Osuuspankin ja Euronicsin välisellä alueella), ainakin vuosina 1927, 1928, 1931, 1932 ja 1936, joista meillä on tietoa.
Suojeluskunnalla oli oma mieskuoro vuodesta 1919 alkaen, mutta sen esiintymisistä vappuna ei ole dokumentoitua tietoa.
100-vuotista perinnettä juhlitaan Laitilan torilla vappupäivänä
Tänä vuonna vapunpäivänä kello 11 torilla juhlitaan Laitilan satavuotiasta vappumusiikkia. Juhlayllätyksen jälkeen esiintyvät Laitilan soittokunta Johanna Kaarton johdolla, Laitilan Mieslaulajat Erika Laivorannan johdolla sekä Laitilan ukrainalaiset. Puheen pitää kaupunginvaltuutettu Hanna Lahtonen. Torikojuissa on myyntiä ja Kirkkopuistoon voi ohjelman jälkeen mennä piknikille. Laitilan oppaat tarjoilevat simaa Poukan talolla kello 12–15.
Tapahtuman järjestää Laitilan kaupungin kulttuuritoimi.