Jussi Vaajasaari
Kunnallispolitiikan kestosuosikki, sosiaalineuvos Eero Kuisma päätti luottamustehtävänsä yhdeksään valtuustokauteen. Hän ei enää asettunut ehdokkaaksi seuraavalle nelivuotiskaudelle.
Teemme Eero Kuisman haastattelun Vekkaalla hänen lapsuudenkodissaan, jossa hän yhä asuu vaimonsa Liisa Kuisman kanssa. Kuisman päivänä syntynyt tytär asuu opiskelupaikkakunnallaan Tampereella.
Vuonna 1955 syntynyt maatalon poika sanoo eläneensä onnellisen lapsuuden. Eero kävi ensin kirkonkylän kansakoulua, jonka neljänneltä luokalta hän pääsykokeitten kautta pääsi ensimmäiselle luokalle oppikouluun, Laitilan Yhteiskouluun.
– Isä menehtyi Kuisman päivänä vuonna 1969 auto-onnettomuudessa, ja äitikin kuoli neljä vuotta myöhemmin. Ainoana lapsena sukulaisten ja ystävien tuki oli ensiarvoisen tärkeää, ja siksi menestyinkin hyvin ylioppilaskirjoituksissa, sanoo yo-merkonomiksi ja maatalouskaupan esimieheksi kouluttautunut Eero Kuisma.
Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Kuisma kävi armeijan Turun Rannikkotykistörykmentissä. Sittemmin hän on osallistunut useisiin kertausharjoituksiin ja reserviläistoimintaan.
– Reserviläistoiminnasta tuli minulle harrastus. Toimin parikymmentä vuotta Laitilan Reserviupseerien puheenjohtajana. Tehtävä niveltyi hyvin rooliini Veljeskodin johtajana, sanoo reservin majuri Eero Kuisma.
Opiskeluvuosiensa jälkeen Kuisma sai työpaikan Säästöpankista, jossa hän toimi ottolainausosaston esimiehenä. Siihen aikaan 1980-luvun alussa Laitilassa käytiin kovaa kilpailua paikallisten pankkien kesken muun muassa rakennusoikeuksista.
Kunnanvaltuustossa oli molemmilla pankeilla epäviralliset kannattajansa.
– Pankkien välinen kilpailu oli taloudelle piristävää, kuittaa Eero Kuisma, jonka esimiehiä ovat olleet Toivo Haarala ja Simo Raula.
Pankista Eero Kuisma siirtyi vuonna 1986 Laitilan Veljeskotiin, nykyiseen Laitilan Terveyskotiin, jonka toimitusjohtajana hän toimi 32 vuotta.
– Kuntoutusosaston rakentaminen oli iso hanke, se valmistui 1988. Ja vuonna 2007 otettiin käyttöön Poukanvillen hyvinvointikeskus, jonne saimme uusia hyvinvointia edistäviä toimintoja, ruuanvalmistuksen ja ravintolan, luettelee sosiaalineuvoksen arvonimen vuonna 2020 saanut Eero Kuisma.
Kunnallispolitiikkaan Eero Kuisma joutui vuoden 1989 kuntavaaleista vastattuaan myöntävästi keskustapuolueen pyyntöön asettua ehdolle kunnanvaltuustoon. Tuolloin kuntavaalit käytiin syksyllä.
– Urani alkoi juhlavasti, kun 6.1. ennen ensimmäistä valtuuston kokousta pidettiin uuden kaupungintalon vihkiäiset. Mieluisa kohokohta oli myös tekojääradan kattaminen jäähalliksi, se oli todellisen yhteisöllisyyden osoitus, sanoo lapsuudestaan alkaen penkkiurheilua harrastanut Eero Kuisma.
Kaupunginvaltuustokausiensa aikana Eero Kuisma istui parikymmentä vuotta kaupunginhallituksen pöydässä sekä jäsenenä että puheenjohtajana. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus tai varapuheenjohtajuus suotiin Kuismalle myös useina kausina. Samoin keskusvaalilautakunnan puheenjohtajuus.
– Luottamustoimet ovat palvelutehtäviä. Ja vaikeat päätökset voivat olla tuskallisiakin. Kouluverkkoasiat olivat hankalimpia, ja vuoden 1992 talouden tasapainotuspaketti oli kaikkien aikojen raskain. Uuden kirjaston rakennushanke oli pitkällinen, mutta hyvin onnistunut.
Kuisma on tyytyväinen kaupunginjohtajien, johtoryhmän ja virkamiesten valmistelutyöhön.
– Hyvästä valmistelutyöstä pitää yleisesti kiittää. Näin meillä luottamusmiehillä on ollut helpompaa tehdä päätöksiä. Valtuuston työilmapiiri ansaitsee myös kiitoksen, sävyisällä yhteistyöllä on päästy eteenpäin.
Laitilassa on investoitu Kuisman mukaan kiitettävästi päiväkoteihin, kouluihin ja liikuntapaikkoihin, mutta ammatillisen koulutuksen leikkaukset tulivat Winnovan hallituksessa vuosikymmenen istuneelle Kuismalle ikävänä yllätyksenä.
– Olin aloitteellisena valmistelemassa aikuis-, ammatillisen- ja lukiokoulutuksen yhteistyötä, jotta se vahvistaisi kaikkia. Toivottavasti Varppeen koulun korjaukset onnistuvat.
Vuonna 2004 järjestettiin Laitilan valtuustosalissa tilaisuus Vakka-Suomen seutukunnan kuntien päättäjille tuoda pääministerin tiedoksi alueen toiveet. Myös kuntalaiset saivat tilaisuuden esittää pääministerille kysymyksiä.
– Olen hyvilläni siitä, kun lukuisten yhteydenottojen jälkeen onnistuin saamaan Matti Vanhasen vierailemaan Laitilaan ja samalla tietenkin myös työpaikalleni tervehtimään veteraaniveljiä, sanoo Eero Kuisma, jonka työskentelytapaan on kuulunut luoda kontakteja valtakunnan tason päättäjiin.
Kansanterveystyö on ollut Terveyskodin johtaja Eero Kuisman sydämen asioita. Terveydenhuollon ylikunnalliset luottamustehtävät ovat vuosikymmenet vieneet hänet erinäisiin kokouksiin. Tehtäviin ovat kuuluneet Vakka-Suomen sairaalan johtokunnan jäsenyys ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen varapuheenjohtajuus.
– Pienet kunnat ovat joutuneet taistelemaan palveluista Turkua vastaan, mikä toi omat paineensa. Suurimman taisteluni kävin V-S sairaalan synnytysosaston säilyttämisen puolesta.
Suomen historian suurin hallintomuutos, sote-uudistus, on vaatinut monenlaisten kulttuureitten yhteensovittamisen. Se on Kuisman mukaan ollut erityisen vaikeaa.
– Välttämättömässä sote-uudistuksessa yhdenkään puolueen kaikki toiveet eivät toteutuneet, uudistus on kompromissi. Ennen kuin näin iso uudistus toimii hyvin, vaaditaan aikaa.
– Hallitus on Kela-korvauksia nostaessaan uudistuksen kanssa samaan aikaan osoittanut varoja yksityiseen terveydenhuoltoon. Se on uudistusta heikentävä arvovalinta.
Kuluvan valtuustokauden alkupuolella ilmenneet terveyshuolet estivät Eero Kuismaa osallistumasta kaikkiin valtuustokokouksiin.
– En myöskään enää pystynyt ottamaan vastaan sairaanhoitopiirin luottamustoimia. Mutta nyt terveys on vakaa, iloitsee 35 vuotta terveydenhuollon tehtävissä toiminut laitilalaisten edunvalvoja.
Toukokuussa päättyvä valtuustokausi jää, ainakin toistaiseksi, Eero Kuisman viimeiseksi. Hän luopuu yhdeksän valtuustokauden ajan jatkuneista luottamustehtävistään hyvillä mielin tietäen aatteilleen olevan useita jatkajia.
– Erittäin iloinen olen siitä, ettei Vekkaalle synny tyhjiötä, kun naapurini Riikka Saarela, joka on osaava, pätevä ja yhteistyökykyinen, jatkaa kaupunginvaltuustossa.
