Kyseessä ei ole kaava, mutta rakennetyömallin voisi ajatella sijoittuvan maakuntakaavan ja yleiskaavan väliin.
– Samasta työkalusta on eri kaupungeissa eri nimityksiä. Jossain siitä voidaan käyttää nimeä kaupunkirakennesuunnitelma. Kyseessä on enemmän strateginen työkalu eikä suunnitelma ole samalla tavalla oikeusvaikutteinen kuin kaava, Sarkoranta kertoo.
Keskustan voimassa oleva osayleiskaava on valmistunut vuonna 2009. Kaava on joiltain osin jo vanhentunut. Siinä ei esimerkiksi näy uusimmat suunnitelmat Laitilan eritasoristeyksistä. Kaavan päivittäminen onkin tulossa ajankohtaiseksi. Tämä onkin yksi syy siihen, miksi rakennetyömallin valmistelu on aloitettu nyt.
Rakennetyömallin muoto riippuu siitä, millaisia asioita kaupunki haluaa siinä painottaa. Huomioitavia asioita voisivat Sarkorannan mukaan olla esimerkiksi asuminen, luonnonsuojelulliset seikat, ilmastonmuutoksen seurausten huomiominen ja virkistysalueiden säilyttäminen.
– Tässä suunnitellaan myös sitä, mihin päin kaupunki haluaa laajentua.
Suunnitelmassa vedetään niin sanotusti isot linjat, mutta ei oteta kantaa yksityiskohtiin. Esimerkiksi joku alue voidaan suunnitella asumiskäyttöön, mutta rakennetyömallissa ei vielä mietitä, tuleeko siihen kerros- vai omakotitaloja.
Ensimmäinen askel on se, että kaupunki suunnittelee suunnitelman sisällön. Tätä työtä tehdään kaupungin eri toimialoilla. Kun suunnitelma alkaa hahmottua, myös kuntalaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi yleisötilaisuutta ja mahdollisuutta jättää suunnitelmasta kommentteja.
– Prosessi muistuttaa hyvin paljon kaavan hyväksymistä. Kun suunnitelma on valmis, se täytyy vielä hyväksyä valtuustossa.
Rakennetyömallista on tarkoitus tulla yleiskaavaa ohjaava suunnitelma, jossa pyritään ottamaan huomioon maankäyttöä ohjaava lainsäädäntö ja asetukset. Esimerkiksi ely-keskukset kiinnittävät tällä hetkellä aiempaa enemmän huomiota ilmastonmuutosten seurausten huomioimiseen kaavoituksessa.
– Se tarkoittaa esimerkiksi hulevesien suunnittelua ja materiaalien kierrättämistä sekä sitä, että kun rakennetaan uutta, otetaan huomioon myös uudisrakentamisen hiilijalanjälki ja se, miten se kompensoidaan.
Sarkoranta kertoo, että rakennetyömallin ulkoasua eivät ohjaa samanlaiset määräykset kuin kaavan laatimista.
– Se saa olla visuaalisesti hieno. Sen saa suunnitella kaupungin itsensä näköiseksi.
Mallin valmistumiselle ei ole mitään tarkkaa aikataulua, mutta se on tarkoitus saada valmiiksi ennen kuin yleiskaavan päivittämistyö aloitetaan.
Laitilan kaupungilla ei ole koko kunnan alueen kokoista yleiskaavaa. Sarkorannan mukaan tällaisia on tavallisesti vain isoilla kaupungeilla. Laitilassa on kaksi osayleiskaavaa. Toinen on Laitilan keskustasta ja toinen Kolsa-Juvansuon tuulivoimapuiston alueesta.
Rakennetyömallissa ei kuitenkaan tarkastella vain yleiskaava-alueita.
– Tässä alueiden käyttöä suunnitellaan koko kunnan alueella, Sarkoranta lisää.
Kaavoituksessa asemakaava on kaikkein määräävin, ja siinä otetaan kantaa muun muassa rakentamislupiin. Asemakaavan tulee kuitenkin perustua yleiskaavaan ja yleiskaavan maakuntakaavaan. Asemakaava ei voi poiketa yleiskaavasta kuin perustellusta syystä.
– Jos yleiskaavasta halutaan poiketa, täytyy osoittaa, miksi kaavassa ei noudateta yleiskaavaa.
Tämän vuoksi on tärkeää, että myös yleiskaava on ajan tasalla.
