Laitilan Työterveydessä työskentelee kolme hoitajaa, jotka ovat kuin samasta puusta veistettyjä.
– Joskus asiakas kysyy, että juttelinko sinun kanssa, vai sen toisen. On meitä kolmosiksikin luultu kerran laivaristeilyllä, Marjo Lomppi, 52, Minna Vuotila , 49 ja Miia Pere , 46, kertovat nauraen.
Naiset ovat tosiaan kuin kolme marjaa. He ovat Vuotilan siskoksia, joista kaksi on avioituessa ottanut uuden sukunimen.
Jos siskokset ovat samannäköisiä, niin he ovat muutenkin hyvin samanhenkisiä, ja tiivis porukka.
Marjo remontoi parhaillaan omakotitaloa puolisonsa kanssa.
– Talo sijaitsee Miian ja Minnan kotien välissä. Sen jälkeen asumme 800 metrin etäisyydellä toisistamme.
Heillä jokaisella on kaksi parikymppistä poikaa, joista kaikki yhtä lukuun ottamatta harrastavat jokkista eli joka miehen luokan ajoja. Myös Miia ajaa jokkista, ja Minna on ajanut.
– Minä kokeilin kerran sata metriä, ja totesin, että ei ole minun lajini, Marjo kertoo.
Mutta kisapaikalla ovat yleensä aina kaikki.
Siskokset omistavat yhdessä kesämökin Mynämäen Karjalassa.
– Meillä ei ole koskaan ollut mitään riitaa, Marjo sanoo.
– En käsitä, mistä meillä edes voisi tulla riitaa, Miia nauraa.
Heitä yhdistää samanlainen huumorintaju, ja työ. Marjo on Laitilan Työterveydessä sairaanhoitajana, myös Miia on sairaanhoitaja, Minna on lähihoitaja ja osaston sihteeri.
Heitä yhdistää samanlainen huumorintaju, ja työ. Marjo on Laitilan Työterveydessä sairaanhoitajana, myös Miia on sairaanhoitaja, joka toimii laboratorion näytteenottajana. Minna on lähihoitaja ja osaston sihteeri.
– Työssä sitä ei huomaa, että olemme siskoksia, tai no joskus hihitämme keskenämme jollekin asialle.
Siskokset tuntevat toisensa hyvin, ja ovat kiitollisia toisistaan.
– Isän kuolema lähensi meitä entisestään. Se oli se hetki, kun tukeuduimme toisiimme.
Marjo, Minna ja Miia kokevat, että he voivat kertoa toisilleen mitä vain, ja saavat aina toisiltaan tukea.
Keskinäinen työnjakokin toimii hyvin. Siskoksista vanhin, Marjo, on se ”kokenein neuvonantaja”, paras kakkumaakari on Minna.
– Miia kannattaa pyytää mukaan vaateostoksille, Marjo luonnehtii nuorimmaista.
Yllättävän usein käy niinkin, että kun joku on ostanut jonkin vaatteen, huomaa toisen päällä samanlaisen.
Yhteistä heille on myös suhtautuminen elämään.
– Olemme hetkessä eläjiä. Emme murehdi menneitä, emmekä mieti tulevaa.
