Pirjo Koski
Huhtikuun alussa kerroin fb- julkaisussani seuraavaa. ”Nyt se on tapahtunut! Viime yönä laukaistiin Yhdysvalloista raketti kiertämään maata, jossa on mukana miehistö, jotka havainnoivat ja kuvaavat revontulia seuraavan kolmen vuorokauden ajan avaruudesta käsin. Nyt meidän kuvaajien tarkoituksena on avustaa astronautteja ja kuvata revontulet tutkijoille myös maasta käsin.”
Tapahtuma kantoi nimeä Operaatio Solar Max. Revontulikuvaajia värväytyi mukaan ympäri maailman, joten tiedossa oli suurin revontulijahti koskaan. Haussa oli harvinaisempia revontulia tai niiden kanssa esiintyviä sivuilmiöitä, mutta tutkittavana oli, miten reposet näkyvät avaruudesta käsin.
Allekirjoittanut päätyi tähän megalomaanisiin mittoihin kasvaneeseen revontulikytikseen Facebookin kautta, jota parjataan paljon. Tosin somessa, kuten myös aidossa elämässä, voi yksilö pitkälle vaikuttaa, mitä julkaisuja seuraa.
Ilman somea reaaliaikainen mainonta sekä viestintä Operaatio Solar Maxissa olisi ollut vaikeaa, koska operaatio toteutettiin huisan nopealla aikataululla. Muutamassa vuorokaudessa saimme puskaradiolla nimeltä f-book operaatioon mukaan kymmeniä revontuliryhmiä sekä satoja ihmisiä jotka kuvasivat tuhansia kuvia. Ryhmissä fiilikset olivat aistittavissa ja onnistumisen jälkeen tunnelma oli silkkaa juhlaa. Kaikilla oli sama päämäärä ja hirmuinen yhdessä tekemisen meininki.
Avaruussää riehaantui sopivasti operaation ajaksi, jonka seurauksena saimme hulppeat revontulet useampana yönä myös etelään ja kaivattua materiaalia revontulitutkimukseen. Taivaalla vieraili kaivattuja tutkimuskohteita eli Steve-kaari, dyynirevontulet sekä jatkuva emissio, joka on revontulirintamalla uusi juttu.
Ihan läpihuutojuttu ei dokumentointi ollut Suomessa pilvisyyden vuoksi, mutta taistelimme sitä vastaan hanakasti, ja ehkä siksi saavutettu lopputulos tuntui äärettömän palkitsevalta. Hämmästyttävää, että meidän suomalaisten ikiomat dyynirevontulet tekivät paluun Laitilan taivaalle juuri operaation aikana, vaikka keskustan kellertävä valosaaste niitä yritti kuvista kadottaa.
Steve-kaari olisi jäänyt dokumentoimatta ilman Vexven avustusta. Yhtiö sammutti siniset valonsa taannoisen lupauksensa mukaan puolen yön aikaan, jolloin idän suunnalta putosi sinertävä valosaaste pois ja harvinaisuus oli mahdollista saada ikuistettua kuviin. Nöyrin kiitokseni tehtaan johdolle.
Historiallisen jahdin aikana sain tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin sekä ulkomaalaisiin revontulitutkijoihin. Operaatio Solar Max poiki minulle myös pääsylipun kunnioitettuun kansainväliseen revontulityöryhmään nimeltä Arctis. Olen aina haaveillut pääseväni mukaan kansainväliseen revontulitutkimukseen eli haaveet voivat toteutua!
Kirjoittaja on laitilalainen ilmiökuvaaja.