Juha Kylänpää
Öiden nyt alettua taas pidetä on aika nostaa esille luonnon kesäinen keinovalo. Pimenevissä illoissa se näkyy vihreänkellertävinä valopisteinä erityisesti ruohikoissa ja heinikoissa.
KIILTOMATO! Niin me sitä nimitämme, vaikka se ei ole mato lainkaan, vaan naaraspuolinen kovakuoriainen. Koska se on hyvin samannäköinen kuin jutun kuvassa oleva kiiltomadon toukka, on sekaannus ymmärrettäväkin.
Parisenttinen kiiltomatonaaras ei ole mikään turha mimmi, vaan puistokemistien kärkeä. Vai mitä sanotte: valo syntyy entsymaattisesti niin, että lukiferaasientsyymi hapettaa lukiferiini-yhdisteen oksilukiferiiniksi. Tapahtuma vaatii paljon happea, joten elimessä on runsaasti ilmaputkia. Valoa synnyttävien kahden solukerroksen alla on vielä valoa heijastava kidekerros. Reaktion energiasta peräti 92 prosenttia purkautuu valona.
Kiiltomatokoiras on kovakuoriaisen näköinen, pituudeltaan reilu puolet naaraan pituudesta. Sekin pystyy tuottamaan valoa, mutta yleensä ei tee niin, vaan vain etsii sitä. Etsii naaraan valoa päästäkseen parittelemaan eli saadakseen jälkeläisiä.
VALOSTA on ihmisen toiminnan myötä tullut kiiltomatojen elämänketjun heikko lenkki. Me kun levitämme sitä joka paikkaan. Kiiltomatonaaras napsauttaa lamppunsa päälle vasta kun on riittävän pimeää. Muuten se ei erotu. Tiheä katulamppujen ja muiden valonlähteiden verkosto saattaakin pahimmillaan estää kiiltomatojen lisääntymisen jollain alueella. Toisaalta naarasta etsivä koiras voi harhautua väärille valoille eikä keltaisesta ledituikusta ole petikaveriksi.
Jos seksikumppani löytyy, naaras munii hedelmöityneet munansa ruohikkoon. Toukat kuoriutuvat viiden viikon päästä ja alkavat etsiä ruokaa. Aikuisena kiiltomadot eivät syö ja niiden elämä hiipuu pois.
Kiiltomadon toukka on peto, jonka perusruokaa ovat kotilot. Se puree itseään valtavasti suurempaa saalista useaan kertaan ja ruiskuttaa siihen lamauttavaa myrkkyä ontoilla leuoillaan. Tuhti kemikaali sulattaa kotilon lihaa letkeäksi pirtelöksi, jota toukka imee. Toukkavaihe kestää 2–3 vuotta. Sinä aikana ne kasvavat kooltaan monikymmenkertaisiksi. Täysikokoisuuden saavutettuaan ne koteloituvat ja aikuistuvat.
KIILTOMADOILLA ei ole luontaisia vihollisia, sillä linnut ja muut saalistajat välttelevät niitä pahan maun vuoksi. Vihertävä valo lieneekin kehittynyt kumppanin löytämisen lisäksi viestimiseen pahasta mausta. Kiiltomatoja elää eteläisessä Suomessa Kajaanin korkeudelle. Siitä pohjoiseen kesäyöt ovat liian valoisia.
Kiiltomadot viihtyvät parhaiten kosteilla paikoilla lähellä vesistöjä. Jos niitä haluaa nähdä, on parasta mennä kesäyönä vesiojan, järven tai meren tuntumaan.
