Laitilan Pehtsalossa koettiin juhannusaattona erikoinen hetki, kun aamukävelyllä ollut Heidi Hacklin huomasi suuret mehiläismöykyt pihlajaan takertuneena.
– Ajattelin, että ei hemmetti. Eihän tuollaista nyt usein näe, Hacklin avaa tuntojaan.
Suomen Mehiläishoitajain liiton parvipuhelimen kautta apuun saatiin vielä samana päivänä mehiläisharrastaja Nita Karlsson.
– Parvi siirtyy nopeasti paikasta toiseen, sillä tiedustelijamehiläiset etsivät parvelle uutta kotia. Jos paikka löytyy, ne lähtevät kulkemaan eteenpäin, Karlsson kertoo.
Parveilu on mehiläisille luontainen tapa lisääntyä, ja niiden parveiluaika on touko–kesäkuusta elokuulle. Parveillessa yhteiskunta jakautuu, kun pesä kasvattaa itselleen uuden kuningattaren ja vanha kuningatar lähtee etsimään uutta pesäpaikkaa. Mehiläistarhauksessa parveilua pyritään välttämään.
– Noin 10–20 ilmoitusta on tullut Varsinais-Suomen alueella tänä vuonna. Lämpötilojen vaihtelu lämpimästä kylmään ja taas lämpimään lisää parveilua.
Karlssonilla itsellään on noin parikymmentä pesää. Hänelle mehiläiset ovat kiinnostuksen kohde ja harrastus.
– Sain myöhemmin tietää, että olen niille allerginen, joten suojaan itseni hyvin. Teen tätä rakkaudesta mehiläisiin.
Juhannusaattona Karlsson oli menossa varusteineen omille pesilleen, kun tieto Pethsalossa parveilevista mehiläisistä tuli. Hänen mukaansa on hankala sanoa, mistä parvi on alkujaan peräisin, sillä mehiläiset voivat lentää pitkiäkin matkoja.
– On vaikea, tai jopa mahdotonta sanoa, mistä parvi on alkujaan peräisin, sillä mehiläiset voivat lentää pitkiäkin matkoja, Karlsson kertoo.
Tapoja parven kiinniottoon on Karlssonin mukaan useita, mutta kuningattaren löytyminen helpottaa työtä. Tarhamehiläinen ei selviä talvesta ilman hoitoa, ja Pehtsalosta kiinniotettu parvi päätyi Karlssonin hoiviin Maskuun.
– Laitoin heidät uuteen pesään, ja pidän erossa omista mehiläisistä pari viikkoa. Seuraan, miten mehiläiset voivat ja viihtyvätkö ne uudessa pesässä. Parvet ovat usein pieniä, joten ne voi toisinaan yhdistää toisen pesän kanssa.
Parveilevat tarhamehiläiset ovat usein ystävällisiä ja rauhallisia. Niitä voi olla hankala erottaa luonnonvaraisista rusomuurarimehiläisistä, jotka parveilevat aiemmin keväällä. Loppukesästä liikkeellä ovat taas ampiaiset.
– Parven kohdatessaan kannattaa aina olla yhteydessä parvipuhelimeen tai lähellä olevaan mehiläistarhaajaan, Karlsson neuvoo.
Suomen Mehiläishoitajain liiton parvipuhelin palvelee kesä-elokuussa 050 3444 297.
