Maija Ala-Jääski
”Kylä, joka on kiinnostava ja houkutteleva, myös ulkopuolisten silmin. Tälle kylälle tullaan osallistumaan tapahtumiin, tutustumaan matkailukohteisiin ja sinne peräti muutetaan, joko osa-aikaisesti tai pysyvästi. Tämä vetovoimainen kylä tunnetaan muuallakin, sillä on positiivinen maine ja imago.”
Näillä kriteereille etsittiin viime vuonna Varsinais-Suomen vuoden kylää ja tämä vetovoimainen paikka löytyi Pyhärannasta. Mannerveden rannalla sijaitseva Santtion kylä on koti noin parille sadalle hengelle, mutta siellä vierailee vuosittain tuhansia.
– Santtion kylä on idyllinen, merellinen ja ennen kaikkea yhteisöllinen. Yhdessä tekemällä kylässä on saatu ja saadaan aikaan suuria, tiivistää Santtioseuran puheenjohtaja Jani Niemi.
Yhteisvoimin on rakennettu kylätalo Maininki, kesäteatterialue, perinnealus eli porkarpaatti ja aikoinaan on tehty kylälaituri ja tenniskenttäkin. Parhaillaan remontoidaan Ilmin taloa, jossa toimii talvisin muun muassa partio ja kesällä se tärkeä osa kesäteatterin toimintaa.
– Ja kylätalkoilla pidetään yhteiset alueet muutenkin kunnossa. Kaikki tämä yhdessä tekeminen tuo luontevasti yhteen eri-ikäisiä ja niin vakituisesti kylässä asuvia kuin täältä loma-asunnon omistavia ihmisiä. Uskon, että myös lapsille jää näistä yhteisistä talkoista hienoja ja hieman erilaisia lapsuusmuistoja, pohtii Niemi.
Jani Niemi on itse paluumuuttaja, sillä hän on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa naapurikylässä Rohdaisilla.
– Perheen myötä vahvistui halu palata kotimaisemiin, emmekä ole muuttoa katuneet. Täällä on meille kaikki mitä tarvitsemme, toteaa Niemi.
Hänen puolisonsa Anne Niemi, on itse kotoisin pienestä kylästä Pohjanmaalta.
– Ihastuin Pyhärannan maisemiin heti ensivierailulla ja täällä meidän on hyvä asua. Lapsia ajatellen on sopivan rauhallista, mutta joka viikko on myös järjestettyä tekemistä Pyhärannan eri kylissä, koska täällä on paljon aktiivisia yhdistyksiä. Lisäksi ympäröivä luonto ja meri antavat valtavasti mahdollisuuksia perheen yhteiseen vapaa-ajanviettoon, kuvailee Anne Niemi.
Järjestöjen ohella kehittävät myös kyläläiset itse yhteistä ohjelmaa ja tapahtumia ympäri vuoden. Tähän kylätalo Maininki antaa erinomaiset puitteet. Kylätaloa myös vuokrataan juhlia, kokouksia ja muita tapaamisia varten.
Tällä hetkellä Santtion kylän suurin vetonaula on kesäteatteri. Ensimmäisen rinnekatsomon kyläläiset rakensivat Ilminrantaan talkoilla 1980-luvulla. Nyt pihapiirissä on kaikki, mitä kesäteatterissa tarvitaan katetusta katsomosta ja rekvisiittavarastosta alkaen.
Kesäteatterin ohjelmapuolen kyläläiset ovat kuitenkin antaneet muiden hoidettavaksi ja jo useamman vuoden ajan raumalaisen teatteriyhdistys Faken näytelmät ovat vetäneet katsomot täyteen. Viime vuonna Viulunsoittaja katolla -musikkinäytelmän näki reilut 4 300 katsojaa. Kyläläiset osallistuvat kesäteatterielämyksen toteutumiseen huolehtimalla näyttämön ulkopuolisista tapahtumista, kuten lipunmyynnistä, paikoituksesta ja kahvikioskista.
Kesäteatteri sijaitsee aivan meren rannalla, vieressä on kylän yhteinen uimaranta ja venelaituri. Lahden toisella puolella horisontissa siintää Pyhämaan kirkonkylä.
– Tämä Pyhärannan ja Pyhämaan välissä oleva merialue, Mannervesi, on ja on ollut alueen asukkaille erityisen tärkeä monessa suhteessa. Ennen seilattiin omillakin aluksilla täältä maailmalle ja takaisin tai hankittiin elanto kalastuksesta. Nyt meri tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti monipuoliseen vapaa-ajanviettoon. Yhteistyötä kuitenkin tarvitaan yli kuntarajojen, jotta Mannervesi pysyy puhtaana, muistuttaa Jani Niemi.
Uudenkaupungin ja Rauman välissä, Rantatien varrella sijaitseva Santtion kylä on maantieteellisesti kaiken keskellä.
– Täältä on yhtä pitkä tai lyhyt matka kolmeen naapurikaupunkiin, Raumalle, Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin. Eli jos joskus kaipaa kaupungin humua tai palveluja, niin on mistä valita, hymyilee Niemi.
Pyörällä taas pääsee maastopyöräreittiä pitkin Santtiolta aina Ihodeen, valtatie kasille asti. Kansainvälinen Eurovelo -pyöräilyreitti kulkee puolestaan Santtion kylätien kautta Uudestakaupungista Raumalle.
Santtion kylä on palkittu myös aiemmin, Vuoden kylä -tittelillä vuonna 1997.
– Tuolloin yksi vaikuttavimmista tekijöistä oli kylätalo Maininki. Perinteistä puurakentamista edustavan kylätalon rakentaminen oli aloitettu samalla vuosikymmenellä, kertoo Esa Urhonen.
Lähes koko ikänsä Santtiolla asunut Urhonen on nähnyt sen miten kylä heräsi uuteen kukoistukseen. Kaikki alkoi 1980-luvulla, kun Santtion VPK:n vapaa-aikajaostossa intouduttiin järjestämään kyläläisille toimintaa ja virkistystä.
– Legendaariset Santtiosoudut soudettiin ensimmäisen kerran vuonna 1985. Tapahtuma kasvoi vuosi vuodelta ja lopulta perjantai-iltana aloitettiin tansseilla ja lauantaina ja sunnuntaina soudettiin ja melottiin. Paikalla oli aina joku tunnettu julkkis ja väkeä tuli tuhansittain. Santtiosoudut kasvoikin niin suureksi, että meillä ei enää riittänyt rahkeita sen järjestämiseen ja tapahtuma oli lopetettava, kertaa Urhonen.
Kipinä yhdessä tekemiseen oli kuitenkin syttynyt ja seuraavaksi projektiksi kyläläiset kaavailivat rakentavansa purjelaivan Luvian malliin.
– Onneksi tästä ideasta luovuttiin, osittain siksi, että yhdessä totesimme tarvitsevamme Ilmin taloa suuremman kylätalon. Talon rakentamista varten perustimme Santtioseuran vuonna 1993, muistelee Urhonen.
Toinen onni Urhosen mukaan oli se, että Suomi liittyi EU:hun paria vuotta myöhemmin.
– EU:n maaseudun kehittämistuki on mahdollistanut täälläkin erilaisten hankkeiden perusrahoituksen, selventää Urhonen.
Kun kylätalo Maininki oli valmis, päätettiin sen pihalle hankkia perinteinen juhannusruusu. Tästäkin ideasta kasvoi mittava projekti, mikä tänä päivänä näkyy ja tuoksuukin koko kylän alueella. Omajuurisia ruusupensaita on vuosituhannen vaihteen jälkeen istutettu Santtioon yli 500.
Ajatus kylän omasta purjelaivasta jäi kuitenkin eloon, olihan kylän rannassa rakennettu valtamerikelpoisia aluksia jo 1800-luvulla. Yhdessä päätettiin rakentaa porkarpaatti, aikoinaan ammattikalastajien rannikolla käyttämä kolmimastoinen alus. Kylän nimeä kantava porkarpaatti valmistui vuosien rakentamisen jälkeen vuonna 2011.
Vaikka Santtio on lähes täydellinen kylä, on silläkin puutteensa.
– Kylän yhteinen uimaranta meillä on, mutta rantasauna puuttuu yhä. Ehkä jonakin päivänä sekin valmistuu, tuumaavat Jani Niemi ja Esa Urhonen.
Tapahtumia
- Juhannusaattona 21.6. perinteinen, kyläläisten koristeleman juhannussalon nosto, vapaa pääsy, kylätalo Maininki.
- Santtiopäivä – Maakunnallinen kyläjuhla 28.6. Varsinais-Suomen vuoden kylä -kiertopalkinto luovutetaan eteenpäin.
- Teatteriyhdistys Fake musiikkinäytelmä Liian paksu perhoseksi ensi-ilta 2.7.
- Avoimet lauteet – saunatapahtuma 6.9. Santtionrannassa teemalla saunaa ja plätyi.
