Tinja Jalonen
Nuorten puheessa on nykyään yhä enemmän sanoja, jotka eivät ole valtaväestölle tuttuja. Kaduilla ja sosiaalisessa mediassa lentelevät sanat kuten “legit, bro, fax ja npc”, jotka ovat kaikki tulleet englannin kielestä.
Somessa vietetty aika lisää slangisanojen käyttöä entisestään, eikä se tunnu häiritsevän nuoria ollenkaan. “Sehän on vain hienoa, etteivät aikuiset ymmärrä kaikkea.”
En usko monenkaan nuoren pohtivan tämän vaikutusta omaan kieleensä, en minä ainakaan vaivautunut ajattelemaan sitä. Käytin lainasanoja puheessani muiden tavoin ja koin sen helpottavan kommunikointia ja ilmaisevan itseäni paremmin.
Pikkuhiljaa kuitenkin huomasin, etten välttämättä löytänyt joitain sanoja enää suomeksi niin nopeasti. Oma kieleni oli köyhtynyt ja huomasin tekeväni kielioppivirheitä.
Englanti on maailman kieli, ja sillä on paljon arvoa ja merkitystä. Nuoret imeytyvät väkisinkin englanninkieliseen maailmaan, eikä se ole suoraan huono asia.
Se tuo ongelmia vain, jos omaa kieltä ei arvosta, eikä siihen panosta. Tällä hetkellä suomea puhuu miljoonia enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten, mutta kielen laatu heikkenee silti.
Muista kielistä lainattujen slangisanojen lisäksi siihen vaikuttaa kielen köyhtyminen, kun puhuessa tyydytään tavallisiin sanoihin. Emme puhuessamme tietenkään tarkoituksella heikennä kieltämme, vaan slangisanojen ynnä muiden avulla teemme puheesta ytimekkäämpää ja nopeampaa. Niiden vaikutusta ei tule edes ajateltua, ennen kuin suomenkieliset eivät enää osaa puhua suomea.
Luin lapsena paljon kirjoja, ja teini-ikäiseksi saakka minulla oli melko laaja sanavarasto. Keksin ongelmitta synonyymeja sanoille. Nyt en ole hetkeen tarttunut kirjaan, ja huomaan heti kaipaavani vaihtelua ja monipuolisuutta kirjoittamiini teksteihin.
Omaa kieltä on hyvin helppo rikastaa lukemalla, se tapahtuu kuin itsestään. Lisäksi muiden puheeseen keskittyminen saattaa tuoda lisää ulottuvuuksia itsellekin.
Kaikilla meillä on oma tapamme puhua, ja se rikastuttaa yhteistä kieltämme. Myös murre- ja slangisanat tuovat lisää mahdollisuuksia kielen käytölle. Ne ovat avain-asemassa myös oman kieli-identiteetin muodostumisessa.
Olemme suomalaisina onnekkaita, kun näinkin pienenä kansana puhumme täysin omaa kieltä. Olemme kaikki myös vastuussa sen ylläpitämisestä.
Jokainen meistä, minä mukaan lukien voi haastaa itsensä miettimään helpoille lainasanoille suomenkielisen vastineen, tai korvikkeen helpoille sanoille kuten “hyvä, paha ja hauska”.
Laitilasta kotoisin oleva kirjoittaja aloittaa syksyllä maantieteen opinnot Helsingin yliopistossa.