Jos minun pitäisi koota kymmenen sellaisen eläimen lista, joihin monella on vahva mielipide, vaikka itse eläin ei välttämättä ole tuttu, niin merimetso olisi näistä yksi.
SUOMEEN ensimmäiset merimetsot saapuivat jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Turun akatemian tutkielmissa 1700-luvulta todettiin merimetson pesivän lounaissaaristossa. Sen jälkeen laji hävitettiin Itämereltä 1900-luvun alkuun mennessä.
Merimetson uusi levittäytyminen alkoi toisen maailmansodan jälkeen Pohjanmeren rannikoilta. Pesivänä se saavutti Suomen 1996 ja alkoi paluumuuttajana nopeasti runsastua.
Pyhärannan vanhin merkintä merimetsosta on 15.5.1967, jolloin Rihtniemessä yksi matkasi pohjoiseen. Se edusti Norjan rannikolla pesivää kantaa, josta osa muuttaa Pohjanlahtea pitkin. Laitila myöhästyi reilusti. Nähdessäni Iso-Hölön suolla kaksi mustaa viikinkiä lennossa länteen 22.4.2003 en tiennyt, että ne olivat kunnan ensimmäiset.
Laitilassa merimetso on satunnainen. Lintutietokanta Tiiraan siitä on kirjattu 62 havaintoa yhteensä 806 yksilöstä. Pyhäranta on toista maata: 4541 havaintoa yli puolesta miljoonasta yksilöstä. Ne eivät tosin ole kunnan omia, Pyhäranta vain sijaitsee merimetsojen muuttoreitin varrella. Vielä enemmän määrää nostaa se, että Rauman edustalla olevan yli 7 000 parin pesimäkolonian lintuja toistuvasti lasketaan ruoanhakumatkoillaan suositulta muutontarkkailupaikalta Rihtniemen kärjestä.
PESIMÄYHDYSKUNNAT kattavat Suomessa noin 76 hehtaarin maa-alan. Mielipidekirjoituksissa merimetsoa syytetään saaristomaisemien pilaamisesta. Koska sen paremmin Laitilasta kuin Pyhärannastakaan ei löydy esimerkkiä, poimin ne naapureista.
Uudenkaupungin edustalla neljän hehtaarin kokoisella Urpoisten saarella on merimetso pesinyt kauan ja männyt ovat ulosteiden takia kuolleet. Raumalla pesii Suomen suurin merimetsoyhdyskunta parinkymmenen hehtaarin alueella ja toden totta, männyt ovat täälläkin kuolleet.
Uudessakaupungissa Urpoisten vieressä on 90 hehtaarin teollisuusalue. Raumalla yhdellä puolella merimetsoja on merenpohjaa 50 hehtaarin alalta peittävä ruoppausmassojen läjitysalue, toisella puolella 480 hehtaaria puunjalostusteollisuuden ja sataman asvalttikenttiä, räjäytettyjä kallioita, louheella ja betonilla peitettyjä rantoja ja kaikenlaisia betonirakenteita.
Urpoisten yhdyskunta näyttää olevan katoamassa. Voi olla, että Raumallakin joskus käy niin. Mitä sitten tapahtuu? Muutamassa vuodessa pesimäsaarista tulee kukkaparatiisi, jonka kivet ja kalliot ovat edelleen luonnontilassa.
MERIMETSOKANNAN nopean kasvun mahdollisti vedet, jotka tarjosivat runsaasti sopivaa kalaravintoa, kuten ulkosaaristoon rehevöitymisen myötä levittäytynyttä särkeä. Merimetso syö valtaosin pienikokoista kalaa, erityisesti pohjakaloja. Se sukeltaa jopa 10 metrin syvyyteen ja syö myös pohjaeläimistöä kuten äyriäisiä.
Merimetson kalastovaikutuksia on Suomessa tutkittu enemmän kuin minkään muun lintulajin. Vaikkapa se yhdeksän vuoden ajanjakson ja koko Suomen rannikkoalueen kattanut, jonka toteuttivat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto. Tutkimusjakson aikana merimetsokanta moninkertaistui. Samalla kasvoivat kalastajien kuha- ja ahvensaaliit vuorokaudessa verkkoa kohden.
