Valkoinen riikinkukko tervehtii pihassa kulkijaa komealla kiekaisulla. Pyhämaan Heinäisissä sijaitsee talo, jonka pihassa on lintula, jossa valkoinen riikinkukko parhaillaan elvistelee kolmen riikinkanan haaremilleen.
– Moni ajattelee riikinkukoista kuultuaan niitä perinteisiä intiansinisiä lintuja, mutta kaikki riikinkukkomme ovat valkoisia, Anita Kleemola kertoo.
Kleemolan lintuinnostus on hänen isänsä perua. Edesmenneellä isällä oli erilaisia lintuja läpi elämänsä ja vuosia sitten hän päätti, että luopuu linnuista kokonaan.
– Hetkeä ennen lintujen lopettamista päätin, että otan sittenkin linnut itselleni, Anita Kleemola kertoo.
Riikinkukkojen lisäksi pihassa elelee tavallista ankkaa pienikokoisempia mingon-ankkoja ja usa-silkkikanoja, mutta palataan niihin myöhemmin. Hän kuvailee pihan kanalassa eleleviä riikinkukkoja kohtuullisen helppohoitoisiksi.
Jos pihalla ei ole ulkopuolisia, kanalan ovi saa jäädä auki. Linnut kulkevat vapaasti kuusiaidan suojaamalla alueella.
– Varsinaisia nimiä ei näillä ole, paitsi tuo yksi riikinkana, jolla on ruskeaa kuviota selässä, on nimeltään Kaneli.
Tällä kertaa riikinkukkojen aitauksessa on tarjolla siemeniä, kasveja, kauraa ja kananrehua.
– Oikeastaan näitä hoidetaan samalla tavalla kuin muitakin kanoja, sillä kanalintujahan nämä ovat, hän kuvailee.
Riikinkukot tunnetaan pitkistä ja näyttävistä sulistaan. Lintu pudottaa sulkansa syksyllä ja talveksi niille on annettava lisäproteiinia, jotta riikinkukot saavat jälleen kasvatettua pyrstön. Hän toteaa, että lintujen ruokintaan menee enemmän rahaa kuin mitä ne tuottavat, mutta niin se yleensä lemmikkien kanssa on.
– Riikinkukkomme ovat hyvin uteliaita tapauksia. Ne saattavat nokkasta vaikkapa takin kiristysnarua tai kengännauhoja. Lintuihin ei kuitenkaan kannata koskea, koska omat lintuni eivät ole käsikesyjä.
Nimetön, noin 5-vuotias riikinkukko on astunut ulos kanalastaan ja on suuntaamassa kohti navetan ylisille vievää liuskaa ja sen kaiteita. Sitä ennen se pysähtyy hetkeksi, pörhistelee ja levittää upean pyrstönsä täyteen mittaansa. Pienen ravistelun jälkeen kukko askeltaa hitaasti ympäri ja kiekaisee. Nopealla lennähdyksellä kukko kiipeää kaiteelle ja lunastaa paikkansa pihan tähtenä.
– Tuossa navetan vieressä se tuntuu viettävän paljon aikaa. Siitä näkee korkeammalta, mitä muut tekee ja voi sieltä vahtia pihapiiriä.
Riikinkukko on oman laumansa hienohelma, sillä se ei pidä liian tuulisesta säästä, eikä sateesta.
– Ripauskin vesipisaraa, niin kukko vilahtaa vauhdilla talliinsa.
Kanalassa on ympäri vuoden peruslämpö. Lisäksi verkkoaidan sisäpuolella on puiden oksia, vesiaihe sekä hiekkamaata lintujen kaiveltavaksi. Kanalan vieressä on tila päiväunillaan oleville ankoille.
– Linnut saavat liikkua hyvin vapaasti ja onneksi suuremmilta vahingoilta on vältytty. Paitsi kanahaukka on napannut minulta yhden ankan ja näin, kun se jäi syömään lintuani, hän harmittelee.
Tässä välissä riikinkanat ovat ehtineet kanalan taakse metsään, koska kesäisin ne käyvät herkuttelemassa siellä mustikoilla. Kerran Kleemola sai ohikulkijoilta puhelun, että kaksi uteliasta riikinkanaa oli autotiellä kulkemassa kohti kaupunkia. Riikinkanat saattoivat säikähtää jotakin kovaa ääntä ja lähtivät omalta reviiriltään.
– Nappasin pihalta luudan ja poljin pyörällä lintujen perään. Viskasin pyörän ojaan ja ohjasin linnut luudan avulla takaisin kohti metsää ja sen takana odottavaa kanalaa, hän muistelee.
Kleemola käy useamman kerran päivässä katsomassa, kuinka linnuilla menee. Hän viihtyy myös lintujen tallissa istuskelemassa.
– Välillä mieheni ihmettelee, että mihin olen hävinnyt, kun minua ei näy missään. Kerron palatessani, että olin kanaterapiassa juttelemassa linnuille, hän naurahtaa.
Jos riikinkukot kulkevat vapaana pihassa, on hän pitänyt huolen siitä, että usa-silkkikanat on lukittu omaan kanalaansa navetan viereen.
– Riikinkukot kiusaavat silkkikanoja, koska silkkikanat ovat vähän hömelöitä tapauksia. Niiden elon ja nahistelun seuraaminen on kuitenkin ihan hauskaa puuhaa, hän naurahtaa.
Silkkikanojen kanalassa kukkoja on kolme: musta, ruskea ja valkoinen. Kaksi niistä eivät tule toimeen, joten Kleemola suunnittelee toisen luovuttamista.
– Nämä silkkikanat ovat niin kovia hautomaan, että annoin lopulta periksi, enkä kerännyt munia pois. Seurasin mielenkiinnolla, minkä värisiä tipuja syntyy, hän toteaa.
Taitavien käsien töitä ja kiinnostavia istutusalueita
Pihakirppis auki satunnaisesti läpi kesän
Pyhämaan Hatoniituntiellä sijaitsevan navetan ylisillä on satunnaisesti auki oleva kirpputori. Moni tien varressa kirpputorikyltin huomanneista kääntyy pihaan ja yllättyy iloisesti nähdessään myös riikinkukot ja muut pihamaan linnut.
– Pidän kirpputoria auki parin kuukauden ajan vuodessa ja oikeastaan fiiliksen mukaan. Hellepäivinä ei käy kukaan, ei myöskään sadesäällä, joten sopivan pilvipoutaisena päivänä saattaa täällä pysähtyä useampikin ihminen, Anita Kleemola kertoo.
Hän järjestää yhdessä Tuija Haapakosken kanssa Pyhämaahan pihakirppispäivää. 19.–20. heinäkuuta olevaan tapahtumaan on jo ilmoittautunut 25 pihaa. Kleemola on luvannut ottaa omallekin pihalleen myyjiä.
Moni kirpputorikyltin perässä pihaan sattumalta päätynyt jää ihastelemaan pihaa. Kleemola on harrastelijapuutarhuri, joka on rakennellut erilaisia istutusalueita ympäri pihamaata.
– Jos innostus lintuihin tuli isältäni, niin ehkä tämä puutarhanhoito on äitini peruja. Hän oli aina kykkimässä ja nyppimässä pihamaalla. En edes tiedä kaikkien pihalla olevien kasvien nimiä, mutta nautin niiden hoidosta, hän lisää.
Keskellä pihaa komeilee valkopuitteisista ikkunoista koottu kasvihuone, jossa kasvaa tomaatteja, kurkkuja, paprikoita ja kukkia. Eri puolille pihaa on ripoteltu myös erilaisia käsityökokeiluja. Navetan seinään ja kuusiaitaan on kiinnitetty kanaverkosta muotoiltuja liskoja, kukkia, kaloja ja hellehattuja. Kovetetusta kankaasta hän on loihtinut havukasvien vieressä istuskelevan henkiolennon.
Pihatien vierustalla seisoo itse tehty tienviitta, joka kertoo, mistä suunnasta löytyy paskhuus, taloripi tai trekoni. Voipa kyltin avulla suunnistaa myös kohti Pyhämaan keskustaa tai ihan vain seikkailla sin, tän tai ton.
– Talo ja navetta on rakennettu vanhan mallin mukaan, koska sellainen tyyli miellyttää minun ja mieheni esteettistä silmää. Oikeasti näillä rakennuksilla on ikää vasta parikymmentä vuotta, hän kertoo kulkiessaan.
Risuista hän on pyörittänyt kransseja ja puun suojista kurkistelevan pupun. Toisen puun alle hän on valanut betonisieniä.
– Saan ideoita milloin mistäkin ja innostun kovasti, mutta hetken päästä keksin jo seuraavan hyvän idean ja lähden toteuttamaan sitä.
Hän sai vähän aikaa sitten idean sienien kasvatuksesta. Nyt muutamassa istutuslaatikossa leviää osterivinokkaiden rihmasto ja kaadettua koivua täplittää siitakesienen alut.
– Saapa nähdä, tuleeko näistä syömäkelpoisia, mutta toistaiseksi näyttää hyvältä.
Heinäisissä sijaitseva piha on mukana myös Avoimet puutarhat -tapahtumassa, joka järjestetään sunnuntaina 6. heinäkuuta.
Avoimet puutarhat 6.7.
Tipula Mudainen: Konserttitila Suulissa on tarjolla keittolounas, kahvila, elävää musiikkia, toripöydät ja puutarhassa runopuutarhatuolit (säävaraus), joissa voit nauttia puutarhasta ja runoudesta. 6.7. on myös Eino Leinon päivä ja kello 16–17, Konserttitila Suulissa on kesäisten laulujen yhteislaulutilaisuus.
Uudestakaupungista teemapäivään osallistuvat Pyhämaan kohteen lisäksi Annin pihapiiri Raulion Laajan kylässä, lähellä Pyhärannan rajaa, Johanna ja Ari Pohjolan puutarha Lokalahdella ja kaupungissa Wallila, jossa on esittelykierrokset kello 14 ja 16.
