Kunnioittava, sellaiseksi Laitilan Patria-killan Hannu Sarajuuri kuvaa Laitilan sankarihautausmaan uudistusta. Kesän aikana sankaripatsaan edustan laatoitusta on siirretty hautojen päältä lähemmäs Jussi Vikaisen veistämää Hyvästit vaimolle ja lapselle -sankaripatsasta.
– Kukkaistutukset siirtyvät uusiin penkkeihin lähemmäs patsasta, kun istutamme callunat, hautausmaavastaava Tapio Junnila Laitilan seurakunnasta kertoo.
Osittain laatoitusalue kapeni, mutta patsaan oikealle puolelle tehtiin uusi laatoitettu alue.
– Tässä on nyt hyvä paikka lippulinnalle seppeleenlaskun yhteydessä, toteaa Sarajuuri ja astelee laatoituksen levennyksellä, jossa aiemmin kasvoi tuijia.
Monet laitilalaiset ovat harmitelleet sankarihautausmaalla 1950-luvulla tehtyä muutosta, jolloin puuristirivistöt korvattiin yhteisellä muistomerkillä. Kunkin sankarivainajan tarkka hautapaikka on seurakunnan tiedossa, mutta paikkoja ei merkitä, jotta kukkia ei tuoda nurmialueelle.
Sarajuuren mukaan Suomessa on vain 20 sankarihautausmaata, joissa ei ole henkilökohtaisia ristejä ja laattoja. Laitila on yksi niistä. Yhteensä sankarihautoja on Suomessa yli 600.
Laitilassa yksittäisten hautojen palautusta on menneiden vuosikymmenien aikana mietitty, mutta se vaatisi suuria töitä ja paljon euroja
– Nyt on vaan elettävä näillä systeemeillä. Pieniä fiksauksia on yritetty tehdä, Sarajuuri sanoo.
Seurakunnan näkökulmasta yksittäisten hautojen sijaan yksi yhtenäinen alue on helpompi hoitaa.
– Kun vainajat on haudattu, ne on laitettu ihan vieri viereen, Jussi Perkkola Patria-killasta kertoo.
Seurakunta omistaa kirkkomaan ja myös päättää hautausmaalla tehtävistä uudistuksista, mutta Patria-killan jäsenet ovat kiitollisia heidän näkemyksiensä huomioon ottamisesta.
– Patria-killan vapaaehtoiset olivat työvoimana laatoitusta siirtämässä, miehet kertovat.
Kaksi vuotta sitten Varsinais-Suomeen perustettiin Perinneyhdistys, joka ohjaa, tukee ja auttaa paikallisia perinnetoimikuntia. Patria-killalla ei kuitenkaan ole tarpeita liittyä tähän Tammenlehvän Perinneliiton alueyhdistykseen, koska vuonna 2019 perustettu Laitilan oma Patria-kilta toimii aktiivisesti, jopa vireämmin kuin moni muu perinneyhdistys.
Jussi Perkkolan ja Hannu Sarajuuren mukaan Laitilassa suhtaudutaan positiivisesti Patria-killan toimintaan, oli sitten kyseessä kaupunki, yritykset tai kuntalaiset.
– Kunnioitus kulkee geeneissä, Perkkola sanoo.
Jussi Perkkola, Hannu Sarajuuri ja Tapio Junnila ovat kiinnostuneina seuranneet Suomen tasavallan presidentin Alexander Stubbin esiintymistä maailmanpolitiikan valta-areenoilla, joilla tavoitellaan rauhaa Ukrainaan. Pienen maan presidentti on päässyt vaikuttaviin pöytiin. Perkkolan, Sarajuuren ja Junnilan mielestä Stubbin esiintyminen on ollut Suomelle eduksi.
– Muissa maissa annetaan arvoa Suomen historialle ja sodasta selviytymiselle, Jussi Perkkola sanoo.
Seppeleenlasku sankaripatsaalle kolme kertaa vuodessa
- Laitilan sankarihaudalle lasketaan seppele kolme kertaa vuodessa: itsenäisyyspäivänä, talvisodan päättymispäivänä 13. maaliskuuta ja kaatuneitten muistopäivänä, toukokuun kolmantena sunnuntaina. Näiden seppeleenlaskujen lisäksi voi olla erityisiä juhlapäiviä, jolloin sankarivainajia halutaan muistaa.
- Urheilutalon vieressä sijaitsevalle veteraanikivelle lasketaan seppelekansallisenaveteraanipäivänä 27. huhtikuuta.
- Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. – Nimenomaan toivomme runsasta osanottoa. Sota-aika on historiaa, josta nykypäivä kumpuaa, Hannu Sarajuuri muistuttaa.
Uudet rappuset Kirkkopuiston nurkkaan
Seurakunta on rakentanut kestopuusta uudet rappuset kaiteineen hautausmaan Kirkkopuiston nurkkaan. Vanhat kivirappuset ovat uusien vieressä yhä käytettävissä.
– Rappuset tehtiin tarpeeseen. Vanhoissa porrasnousu oli niin korkea, että niistä oli vaikea kulkea, kertoo hautausmaavastaava Tapio Junnila.
Nyt rappuset ovat hänen mukaansa sellaiset kuin pitää olla.
– Ei ole kukaan haukkunut.
Päinvastoin seurakunta saa paljon kiitosta hautausmaan ja Kirkkopuiston ylläpidosta ja yleisestä kauneudesta.
Hautausmaalle on varattu paikka tulevien sotien sankarivainajille
Laitilan sankarihautausmaalle on haudattu 75 talvisodassa ja 183 jatkosodassa kaatunutta. Sankarivainajien nimet, syntymä- ja kuolinajat on kirjattuVehmaan graniitista veistettyynmuistomerkkiin.
Sankarivainajien viimeinen leposija sijaitsee patsaan edustalla olevalla suorakulmion muotoisella nurmialueella, jota kiertävät kulkuväylät.
Samalla aukealla, sankaripatsasta vastapäätä on Karjalaan jääneiden muistomerkki. Sen molemmin puolin olevat nurmialueet on varattu tulevien sotien sankarivainajille.
– Myös Laessaaressa on varaus tulevien sotien sankarivainajille, kertoo hautausmaavastaava Tapio Junnila.
Hän kertoo, että sama varaus on Suomen jokaisella hautausmaalla.
– Pitää olla varattu alue. Se on määrätty
