Maija Ala-Jääski
Valmet Automotive ilmoitti tiistaina muutosneuvotteluista. Yli tuhatta työntekijää uhkaa irtisanominen, lomautus tai tehtävänkuvan muutos. Neuvottelujen piirissä on koko yhtiön Suomessa työskentelevä henkilöstö, yhteensä noin 1 300 henkilöä. Heistä lähes kaikki työskentelee Uudessakaupungissa.
Muutosneuvottelujen syyt ovat sekä tuotannolliset että taloudelliset. Eurooppalaisen autoteollisuuden alavire on heikentänyt yhtiön taloudellista tulosta ja vähentänyt työn määrää Uudenkaupungin tehtaalla. Tehtaalle elintärkeä sopimus Mercedes-Benzin A-sarjan tuotannosta on päättymässä, eikä uutta valmistettavaa ole löytynyt tilalle, tätä yhtiö ei kuitenkaan vahvista.
Myöskään Valmet Automotiven tuore strateginen päätös tarjota yhtiön sopimusvalmistuksen osaamista myös muille toimialoille, muun muassa puolustussektorille, ei ole vielä heijastunut yhtiön tilauskantaan.
Yhtiön omanilmoituksen mukaan neuvottelut on nyt käynnistettävä, jotta yhtiö voisi sopeuttaa henkilömääräänsä vastaamaan nykyistä kysyntätilannetta. Tavoitteena on myös parantaa Valmet Automotiven kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä turvata yhtiön kyky toteuttaa strategiaansa tulevaisuudessa.
– Muutosneuvottelujen aloittaminen on ollut raskas mutta välttämätön päätös. Julkistimme syyskuun alussa uuden strategisen linjauksemme, jonka mukaan hyödynnämme osaamistamme jatkossa myös autoteollisuuden ulkopuolella, muun muassa puolustusteollisuudessa. Tämä luo liiketoimintaamme tulevaisuudessa uusia tukijalkoja ja vakauttaa toimintaamme pitkällä aikavälillä. Tässä hetkessä kuitenkin valitettavasti työn määrä valmistusliiketoiminnassa vähenee, kommentoi Valmet Automotiven toimitusjohtaja Pasi Rannus.
Arvioitu sopeutustarve on enintään noin 1 075 henkilötyövuotta.
Valmet Automotivenpääluottamusmies Satu Heijari toteaa pettymyksen olevan se päällimmäinen tunne työntekijöiden keskuudessa. Muutosneuvottelujen alkaminen ei kuitenkaan tullut täytenä yllätyksenä.
– Harmittaa todella paljon. Koko ajan yhtiö on neuvotellut myös uusista sopimuksista, joten toiveissa oli, että mahdollisten muutosneuvottelujen yhteydessä olisi sopimusrintamalta ollut jo jotakin positiivista kerrottavaa, joka toisi uskoa tulevaan. Näin ei valitettavasti nyt tapahtunut, kiteytti pääluottamusmies Satu Heijari.
Hän toivoo, että ensi viikolla Uuteenkaupunkiin vierailulle tulevalla työministeri Matias Marttisella olisi tuomisinaan jotain konkreettista kerrottavaa uusista asiakkuuksista.
– Me tarvitsemme työtä, emme pelkkää tukipuhetta.
Heijarilla on kuitenkin vahva usko siihen, että sekä kuun alussa tapahtunut omistajavaihdos että yhtiön uusi strategia tulevat vielä tuomaan positiivisia uutisia tehtaalle. Muutosneuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa.
Ongelmat olivat valtion tiedossa
Syyskuun alussa kerrottiin, että Suomen valtiosta tulee Valmet Automotive Oyj:n enemmistöomistaja. Valtio ja Pontos ostivat kiinalaiselta Contemporary Amperex Technology Limited:ltä (CATL) sen 20,6 prosentin omistusosuuden Valmet Automotivessa.
Rahoitusjärjestelyn jälkeen valtio omistaa Valmet Automotivesta 79 prosenttia ja Pontos 21 prosenttia.
Omistajamuutoksen yhteydessä kerrottiin Valmet Automotive laajentavan liiketoimintaansa uusille teollisuudenaloille, kuten puolustusteollisuuden sopimusvalmistukseen.
– Tällä rahoitusratkaisulla pyrimme turvaamaan sen, että teollisen sopimusvalmistuksen erityisosaaminen säilyy Uudessakaupungissa ja Salossa. Valtio näkee lupaavina mahdollisuudet hyödyntää Valmet Automotiven osaamista myös kasvaviin puolustusteollisuuden tarpeisiin, kommentoi tuolloin elinkeinoministeri Sakari Puisto.
– Valtio-omistaja pitää Valmet Automotivea kansallisesti merkittävänä yrityksenä ja tavoittelee yhtiön uuden strategian avulla omistaja-arvon kasvattamista pitkäjänteisesti, taustoitti puolestaan valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Joakim Strand.
Yleisradion tiistaina haastattelema valtion omistajaohjausosaston päällikkö Maija Strandberg kertoi, että Valmet Automotiven vaikea tilanne oli valtiolla hyvin tiedossa.
– Olemme olleet tietoisia Valmet Automotiven tilauskantaan liittyvistä haasteista, kun suunnittelimme yhtiötä koskevia omistus- ja rahoitusjärjestelyjä, totesi Strandberg Ylen haastattelussa.