Toinen heistä on Kuusisto Groupin Pekka ja toinen Laitilan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Molemmat Pekka Kuusistot ovat kansainvälisiä urheilutuomareita. Molemmilla on myös Juha -niminen veli.
– Kun Kuusiston saha paloi, meidän postilaatikkoon ilmestyi korusähke valtioneuvostosta. Silloinen ministeri Olli-Pekka Heinonen toivotti tsemppiä vaikeuksista huolimatta. Sähke tuli siis väärälle Pekalle, valtuuston nykyinen puheenjohtaja Pekka Kuusisto kertoo.
Myös Kuusisto Groupin Pekka Kuusisto on kokenut nimisekaannuksia.
– Kerran puolustusministeriltä tuli kutsu ”nuorille vaikuttajille” Finlandia-talolle. Mietin, että en kyllä kauhean nuori ole, mutta en vielä eläkkeelläkään. Olin sitten siellä Finlandia-talolla, ja tajusin, että kutsu taisikin olla sille toiselle Pekalle, hän nauraa.
Koska nimisekaannus on mahdollinen myös tässä jutussa, on parasta käyttää myös toista etunimeä.
Pekka Juhani Kuusisto on ollut Laitilassa toimivan puutavarayhtiö Kuusisto Groupin omistajia ennen sukupolven vaihdosta. Laitilan valtuuston puheenjohtaja on Pekka Tapio Kuusisto.
Pekka J. Kuusisto on ampumaurheilun kansainvälinen tuomari ja Pekka T. Kuusisto yleisurheilun kansainvälinen tuomari.
Pekka J. Kuusisto ei osaa yhtään sanoa, monessako kisassa hän on toiminut joukkueenjohtajana tai tuomarina.
– 40 vuoden aikana olen ollut enimmillään joka toinen viikko jossain kisoissa. Kilpailuita on kertynyt enemmin tuhansia kuin satoja. Olen ollut tuomarina kolmissa olympialaisissa, kymmenissä MM-kisoissa ja kymmenissä EM-kisoissa. Ulkomaan matkoja on kertynyt noin 20–30 vuosittain.
Pekka T. Kuusisto tuomaroi pääasiassa kotimaassa.
– Ruotsin otteluja on ollut kolme Tukholmassa ja kaksi Suomessa, EM-kisat Helsingissä ja nuorten EM-kisat Leppävaarassa. Paavo Nurmi Gamesissa olen ollut jo monta vuotta. Ulkomaan komennukset ovat vielä toistaiseksi olleet harvinaista herkkua.
Ampumaurheilun kansainvälisiä tuomareita on Suomessa niin vähän, että Pekka Juhani Kuusiston matkapäiväkirja on ollut jo kymmeniä vuosia jatkuvasti täynnä.
– Olen valtaosan työurastani ollut hallituksen puheenjohtaja. Se ja nykytekniikka antavat tietynlaista vapautta, hän myöntää.
Matkustaminen tosin käy työstä.
– Muutama vuosi sitten jouduin polvileikkaukseen ihan sen vuoksi, että olin istunut niin paljon koneessa. Takana oli ollut pitkiä lentoja, kävin monta kertaa Koreassa ja Brasiliassa.
Sen lisäksi lentokentillä joutuu odottelemaan ja istumaan pitkään.
– Kustannussyistä järjestäjät eivät aina järjestä yksityiskuljetuksia. Viimeksi minut kuljetettiin Ranskassa joukkueen bussilla lentokentälle seitsemän tuntia ennen omaa lentoani.
– Lentoja peruutetaan ja siirretään usein. Pari kertaa peräkkäin minulle on käynyt niin, että parin tunnin suora lento Budapestiin on muuttunut lähes päivän mittaiseksi. Ensimmäisellä kerralla piti lentää Lontoon kautta ja toisen kerran Wienin kautta.
Kisatunnelma paikan päällä kuitenkin kuittaa raskaat matkat. Urheilu on vienyt täysin molemmat Kuusistot.
Pekka J. Kuusisto aloitti ampumaurheilun nuorena.
– Olin lähinnä kansallisen tason ampuja. Olin kyllä edustajana PM- ja EM-kisoissa, paras saavutukseni oli 7. sija EM-kisoista.
Kun työura alkoi verottaa urheilutreenejä, hän siirtyi urheilussa hallinnolliselle puolelle.
– 80-luvun alkupuolelta lähtien olin joukkueen johtajana ja vuonna 1986 ensimmäistä kertaa Suomen koko joukkueen johtajana MM-kilpailuissa DDR:ssä.
– Olin silloin 29-vuotias.
Pekka T. Kuusisto oli jo lapsena vauhdikas liikkuja.
– Hiekalle laitettiin lankku ja hypättiin pituutta. Kotipihalla hyppäsin seivästäkin. Telineet oli tehty vanhoista sulkapallotelineistä ja alastulopehmusteita ei ollut. Varsinaisen kilpailemisen aloitin vasta 13-vuotiaana. Paras saavutus tuli 14-sarjassa. Sain silloin 800 metrillä SM-kisoista pronssia, hän muistelee.
– Kun ikää tuli lisää, olisi pitänyt ruveta tosissaan treenaamaan ja tekemään töitä, mutta sitten oli opiskelukiireitä ja muita. En koskaan kuitenkaan lähtenyt kentältä, vaan olin ensin toimitsijatehtävissä ja sitten tuomarihommat alkoivat kiinnostaa.
Pari vuotta sitten hän suoritti World Athleticsin silver-tason.
– Urheilijan hylkääminen on aina ikävää, vaikka se kuuluu tuomarin tehtävään. Tämän kesän ylivoimaisesti ikävin hetki oli Kalevan kisoissa, kun 800 metrin SM-finaalin voittanut Joonas Kumpulainen jouduttiin hylkäämään. Kumpulaista tuuletettiin ja hehkutettiin, ja minähän sitten jouduin hänet hylkäämään.
Kumpulainen oli horjahtanut lähdössä ja hipaissut piikkarillaan rataviivaa.
– Olihan se nuorelle urheilijalle tylyä. Ensin voiton huumassa, ja sitten hylätään. Sillä hetkellä ajattelin, että en koskaan enää tee tuomarin hommia, Pekka T. Kuusisto myöntää.
Tallennustekniikka on kuitenkin tänä päivänä niin laadukasta, että epäselviä tilanteita ei juuri jää.
– Hankalin tilanne on, jos sääntökirja ei anna vastausta.
Yhden kerran huomattiin kesken kilpailun, että osa moukareista oli alipainoisia.
– Ei auttanut kuin mitätöidä tulokset, pitää kolmen vartin tauko ja aloittaa kilpailu uudestaan. Ei ollut muuta vaihtoehtoa.
Pekka J. Kuusiston mukaan ampumaurheilussa hylkäykset perustuvat yleensä tekniseen syyhyn, esimerkiksi patruuna voi olla vääränlainen.
– Se on urheilijalle ikävää, kun eihän hän välttämättä sitä tiedä. Näitä suorituksia on jouduttu jälkitarkastuksissa hylkäämään. Yhdelle kivääriampujalle kävi maailmancupissa niin, että hänen hihnansa oli kaksinkertaisesti, kun se saa olla vain yhdenkertaisesti.
Tuomarin tehtäviä hoitavat Kuusistot ehtivät itse urheilla nykyisin vähän. Pekka T. Kuusisto kertoo aloittaneensa ”tänäkin” syksynä juoksemisen.
Pekka J. Kuusisto kertoo kävelevänsä joka päivä vajaan tunnin lenkin.
– Se pitää edes jonkin verran kuntoa yllä. Moni asia myös ratkeaa kävelylenkillä.
Siitä molemmat kiittävät läheisiään, että heidän ajankäyttönsä urheiluun on saanut ymmärrystä.
– Olen mukana vielä useissa järjestöissä, ja politiikassa. Eihän tällainen elämä olisi mahdollista ilman hyvää tukiverkostoa, Pekka T. Kuusisto myöntää.
