Maija Ala-Jääski
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuorein suden kanta-arvio vahvistaa sen, minkä vakkasuomalaiset ovat tienneet jo pitkään; Suomen susikanta kasvaa voimakkaasti ja erityisesti Lounais-Suomessa. Lisäksi edellisten vuosien kanta-arviot on vedetty alakanttiin. Tämä johtuu Luonnonvarakeskuksen mukaan siitä, että nyt todenperäisemmän kanta-arvioin tekemiseen on ollut käytettävissä entistä kattavampi aineisto.
Ennusteen mukaan tämän vuoden marraskuussa Suomen susikanta on arviolta 557 yksilöä. Susien lukumäärän oletetaan kasvavan noin 10 prosenttia vuodessa ilman kannanhoidollista metsästystä.
Susikannan kasvu ja reviirien tiivistyminen näkyy Vakka-Suomessa niin, että alueella elää jo kuusi susilaumaa. Näissä laumoissa oli viime keväänä keskimääräisen arvion mukaan yhteensä 34 susiyksilöä. Laumojen lisäksi alueella vaeltaa laumoihin kuulumattomia susiyksilöitä. Yksilöiden lukumäärää on mahdotonta selvittää.
Laitilan itäpuolella, valtatie kahdeksan ja kantatie 43:n rajaamalla alueella on jo pitkään elänyt Kaivolan laumaksi nimetty perhelauma. Tässä laumassa arveltiin viime keväänä olevan viisi sutta. Keväällä tehdyn arvioin jälkeen tähän perhelaumaan on syntynyt uudet pennut ja ainakin osa edellisvuoden jälkeläisistä on lähtenyt omille teilleen.
Kaivolan perhelauman ja 8 -tien länsipuolella asustelevan Vehmaan perhelauman väliin on ahtautunut uusi susilauma. Lauma on nimetty Kivikylän laumaksi.
Tämä noin viiden suden lauma on liikkunut runsaan 20 000 hehtaarin suuruisella alueella Laitilan, Kalannin, Mynämäen ja Vehmaan kuntien rajamailla. Laumaa ei kuitenkaan luokitella perhelaumaksi, sillä lauman lisääntyvä naaras lopetettiin Riistakeskuksen poikkeusluvalla helmikuussa.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Mia Valtonen kertoo, että kun lauman lisääntyvä naaras menehtyy lopputalvesta, ei laumasta todennäköisesti ehdi nousemaan uutta lisääntyvää naarasta, joten luultavasti tähän laumaan ei tänä vuonna ole syntynyt pentuja. On tutkijoiden mukaan myös mahdollista, että kyseinen lauma on hajonnut alfanaaraan kuoleman jälkeen.
Laitilan alueella liikkuu osin myös niin sanottu Ihoden lauma. Tämän lauman reviiri on alueen suurin. Se ulottuu Laitilan pohjoispuolelta Euraan ja rannikolle aina Pyhärantaan ja Raumalle asti. Laumassa oli viime keväänä susia arviolta viisi.
Uudenkaupungin alueella susilaumoja on kaksi. Kaupungin pohjoispuolella elää Kalannin laumaksi nimetty perhelauma. Laumassa oli viime keväänä, ennen tämän vuoden pentujen syntymää, arviolta viisi sutta. Tämä lauma liikkuu Uudenkaupungin ja Laitilan välisen maantien pohjoispuolella Kalannin, Uudenkaupungin, Pyhämaan, Laitilan ja Pyhärannankin puolella. Laumasta tehdyt havainnot painottuvat kuitenkin Sirppujoen eteläpuolelle, noin kymmenen kilometrin säteelle Uudenkaupungin keskustasta
Kaupungin eteläpuolella pitää reviiriään taas edellä mainittu Vehmaan perhelauma, jossa oli viime maaliskuussa arviolta kuusi sutta. Tästä laumasta lopetettiin yksi susi poliisin päätöksellä viime vuoden lokakuussa ja toinen yksilö Riistakeskuksen poikkeusluvalla tämän vuoden maaliskuussa. Vehmaan lauma liikkuu Uudenkaupungin keskusta-alueen ja Uusikaupunki–Laitila-maantien eteläpuolella, Uudessakaupungissa, Kalannissa, Lokalahdella, Vehmaalla ja Taivassalossa.
Vakka-Suomen suurin susilauma elää mitä ilmeisemmin Kustavissa. Tätä tietoa tukevat myös lukuisat näköhavainnot alueelta. Viime keväällä susia kyseisessä perhelaumassa arveltiin olevan kahdeksan yksilöä. Laumasta lopetettiin maaliskuussa yksi susi Riistakeskuksen poikkeusluvalla.
Näiden selkeästi Vakka-Suomen alueella liikkuvien susilaumojen lisäksi Pyhäjärven länsipuolella oleva Vaskijärven perhelauma liikkuu osittain myös Laitilan puolella. Tässä laumassa laskettiin viime keväänä olevan peräti 10 susiyksilöä.
Myös Mietoisten laumaksi nimetyssä laumassa oli susia arviolta kymmenen, mutta tämänkin lauman lisääntyvä naaras lopetettiin Riistakeskuksen poikkeusluvalla helmikuussa. Todennäköisesti tähän laumaan ei siis tänä vuonna ole syntynyt uusia pentuja. Mietoisten lauma vierailee ajoittain Vehmaan puolella.
Mynämäen itäosissa elelee oma, noin seitsemän suden suuruinen lauma, mikä ajoittain liikkuu Laitilankin metsissä.
Suden kanta-arvio pohjautuu Tassu-järjestelmään kirjatuista lauma- ja parihavainnoista sekä maastosta kerättyihin dna-näytteisiin. Kirjaukset Tassuun tekevät pääosin alueelliset petoyhdyshenkilöt.
Suden metsästys halutaan mahdollistaa kiintiömetsästyksenä
Hallitus esittää metsästyslakia esitetään muutettavaksi niin, että suden kannanhoidollinen metsästys mahdollistetaan kiintiömetsästyksenä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Parhaillaan hallituksen esitys on lausuntokierroksella.
Luonnonvarakeskuksen suden kanta-arviotilaisuuden yhteydessä puhunut maa- ja metsätalousministeriön edustaja, neuvotteleva virkamies Sami Niemi totesi, että susikanta on Suomessa jo sillä tasolla, että kannanhoidollinen metsästys voidaan hyvin sallia.
Euroopan parlamentti hyväksyi tämän vuoden toukokuussa muutoksen, jonka myötä susi ei ole enää direktiivin tiukasti suojelema laji. Sen sijaan suden metsästys on lähtökohtaisesti mahdollista, kun samalla huolehditaan siitä, että suden suotuisa suojelutaso ei vaarannu.
Suden metsästys voidaan direktiivin pohjalta sallia joko pyyntiluvilla tai suoraan alueellisiin kiintiöihin perustuvana metsästyksenä, joka ei edellytä erillistä pyyntilupaa. Hallituksen luonnoksessa esitetään siis, että suden kannanhoidollinen metsästys toteutettaisiin alueellisiin kiintiöihin perustuvana metsästyksenä. Vahinko- ja turvallisuusperusteiset poikkeusluvat jäisivät edelleen käytettäviksi, sillä Suomen riistakeskuksella tulee olla mahdollisuus reagoida akuutteihin tilanteisiin.
Luonnonvarakeskuksen tuoreimman kanta-arvion mukaan maaliskuussa 2025 Suomessa oli noin 430 sutta ja noin 76 susireviiriä. Susikanta kasvoi edellisvuodesta peräti 46 prosenttia. Susikannan koko vaihtelee vuoden eri aikoina, ja marraskuussa 2025 kannan arvioidaan olevan noin 557 sutta.
