Nykyään teknologia on kehittynyt, ja se näkyy kouluissa. Monissa kouluissa oppilailla tai koululla on omat kannettavat tietokoneet. Silloin myös joitakin kirjoja ja tehtäviä on digitaalisena.
Lapsia kielletään katsomasta liikaa puhelinta tai rajoitetaan sen käyttöä jollain tavalla. On tutkittu, että liika puhelimen katsominen ei ole hyväksi silmille. Se heikentää näköä. Miksi sitten oppikirjojen pitää olla digitaalisena?
Mielestäni sähköiset oppikirjat eivät ole kivoja. Niissä kappaleet tuntuvat pitkille ja sekaville.
Uskonnon kirjassa yhteen kappaleeseen kuuluu monta osiota. Se tuntuu sekavalle ja jotenkin vaikealle ajatella, että se on kuitenkin samaa kappaletta.
Vastauksen etsiminen tehtävään on välillä vaikeaa, kun pitää käydä läpi eri osioita. Ala-asteen historian kirjassa kappaleet tuntuivat kauhean pitkille, kun teksti oli peräkkäin vain väliotsikoiden ja kuvien kanssa.
Paperisissa kirjoissa kappaleet tuntuvat jotenkin paljon selkeämmille. Teksti on jotenkin paremmin sijoitettu kuvien kanssa.
Kokeisiin lukeminen sähköisen kirjan kanssa ei oikein onnistu. Lukeminen on kauhean vaikeaa tietokoneen näytöltä, kun sellaiseen ei ole tottunut.
Koulusta on saatu Chromebookit, joita on tarkoitus käyttää apuna opiskelussa. Meillä montaa kirjaa ei ole sähköisenä.
Joitakin yksittäisiä tehtäviä sillä tehdään myös. Eikä Chromebookia käytetä edes joka päivä.
Onko siis järkevää kantaa sitä joka päivä mukana? Jonkin verran painoa siitä reppuun kuitenkin tulee. Jos olisi enemmän sähköisiä kirjoja, sen kantaminen mukana olisi järkevämpää.
Kaupungille digikirjat ovat toki halvempia. Ja siksi kaupunki niitä kouluille suosittelee.
Olisihan se hyvä, jos rahaa voitaisiin säästää myös koulukirjoissa. Onko se kuitenkaan oikea kohde säästää?
On tärkeä oppia asiat koulussa ja keskittyä kuuntelemaan opettajaa. Monilla oppilailla keskittyminen taitaa olla peleissä sen sijaan, että kuuntelisi opettajaa digikirjan ollessa auki tietokoneen näytöllä.
Mielestäni olisi parempi, jos kouluissa oppikirjat olisivat paperisia. Se kirja, josta itse asia opiskellaan, voisi olla paperinen ja sitten tehtäväkirjat voisivat olla digitaalisena.
Tehtäväkirjojen ollessa digitaalisia siellä voisi olla jonkinlaisia pelejä, joiden avulla voisi oppia tehokkaammin. Sen kirjan ollessa paperinen josta itse asia opiskellaan, tehtäviä tehdessä vastauksen etsiminen olisi helpompaa, jos vastauksia pitäisi etsiä.
Lukuaineista muistiinpanot tai tärkeimmät asiat voisi kirjoittaa vihkoon. Silloin kirjoitetut asia jäisivät paremmin mieleen.
Lukuaineissa kuitenkin joitakin kirjoitustehtäviä voisi olla tietokoneella. Sillä on helppo kirjoittaa ja nopeampaa kuin käsin.
Salli Eerola
Mielipidekirjoitus on kirjoitettu äidinkielen tunnilla Varppeen koulussa.