Viime viikolla julkaistun digibarometrin mukaan Suomi on maailman ykkönen digitaalisuuden hyödyntämisessä. Erityisesti maamme on muita edellä julkisella sektorilla. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi verotusasioita, terveydenhuoltoa, kirjastopalveluja ja koulutusta on yhä monipuolisemmin tarjolla verkossa.
On upeaa, että monia palveluja saa ajasta ja sijainnista riippumatta. Sähköiset palvelut lisäävät elinvoimaisuutta siellä, missä palvelut muuten olisivat kaukana.
Digihuumassa on kuitenkin muistettava, että myös asiakaspalvelu, mielellään mahdollisuus ihmiskontaktiin, tulee säilyttää. Tästä loistava esimerkki on pankkien seniorien puhelinlinjat, joita käyttävät monet ikään katsomatta.
Kaikilla ei ole laitteita tai osaamista sähköisten palvelujen käyttöön. Lisäksi monilla on kokemusta siitä, että verkkopalvelu ei toimi niin kuin sen pitäisi, jolloin apua tarvitaan jotain toista kautta.
Digitaalisten palvelujen on oltava helppoja käyttää, jotta kaikki osaavat niitä käyttää. Sovelluksia tulee kehittää ihmiskeskeisesti käyttäjän tarpeiden, ei tekniikan, mukaan.
Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus antaa käyttökokemuksestaan palautetta, jotta sähköisten palvelujen kehittäjät tietävät, millaisia ongelmia käyttäjät kohtaavat.
Digimurroksessa myös käyttäjien on oltava rohkeita. On uskallettava kokeilla, sillä muuten ei voi oppia käyttämään uusia järjestelmiä.
Tietotekniikan vaikeaksi kokevan on hyvä tiedostaa, että laitteet ovat kehittyneet helppokäyttöisemmiksi. Esimerkiksi tabletti, jossa voi näpäyttää haluamaansa kohtaa sormella ruudulta on helpompi käyttää kuin perinteinen tietokone, jossa kursoria siirretään hiirellä.
Iida Kauppi
iida.kauppi@laitilansanomat.fi