Laitilan keskustassa moni liiketila on jäänyt tyhjilleen, mikä on herättänyt yleistä huolta kaupungin elinvoimaisuuden puolesta. Toinen puoli asiaa on se, että käyttämättömät neliöt voivat olla omistajilleen melkoinen rasite.

Liiketilojen tyhjeneminen on vilkastuttanut ilmiötä, joka näkyy kaupungin rakennusvalvonnassa: enenevissä määrin nimittäin on haettu lupia muuttaa liiketila asunnoksi.

– Se liittyy tähän yleiseen tilanteeseen. Eli kun liiketiloja jää tyhjilleen, niihin ei niin helposti enää saadakaan vuokralaisia tai niitä ei saada kaupaksi, Laitilan rakennustarkastaja Petri Kuusela avaa tilannetta.

HÄNESTÄ kyse on suhdanteesta, johon ei pitäisi reagoida liian voimakkaasti.

– Olisihan se hyvä, että liiketiloja olisi myös reservissä eli ei ole tarkoituksenmukaista kaikista luopua, Kuusela pohtii.

Lupia ei kuitenkaan kaupungilla panttailla, vaan jokainen hakemus arvioidaan tapauskohtaisesti monelta kantilta.

– Lähtökohta lupien myöntämiselle on se, että aina lupa myönnetään, kun se vain on mahdollista.

”Olisihan se hyvä, että liiketiloja olisi myös reservissä eli ei ole tarkoituksenmukaista kaikista luopua.”

OSA tyhjiksi jääneistä liiketiloista muuntuu kodeiksi varsin jouhevasti, Kuusela tietää. Hän kuitenkin korostaa, että suunnitteluun kannattaa paneutua perusteellisesti ennen lupaprosessin käynnistämistä.

– Liikehuoneistolle ja asuinkäyttöön tarkoitetulle tilalle on erilaiset vaatimukset. Käyttötarkoituksen muutosta varten tulee tehdä tarpeeksi perusteelliset suunnitelmat.

Hän kertoo, että tyypillisesti muutoksia vaativat esimerkiksi tilojen ilmanvaihto, ikkunat ja poistumistiet.

– Liiketilojen isoissa ikkunoissa saattaa olla asumista ajatellen ongelmana vaikkapa huono äänieristys tai turvallisuus. Toisaalta ikkunoiden sijoittelu tiloissa voi olla sellainen, että luonnonvaloa ei tule kaikkialle lainkaan, hän havainnollistaa esimerkein.

”kaikkialle ei ole edes mielekästä sijoittaa asumista.”

OLENNAISTA Kuuselan mukaan on muokata liiketilasta koti sellaisella ajatuksella, että se palvelee asujia pitkällä tähtäimellä.

– Täytyy olla kodin toiminnallisuus eli tarpeeksi vaikkapa säilytystilaa ja riittävä ilmanvaihto. Lupien myöntämisessä lähtökohtana on aina ihmisten terveys ja turvallisuus.

Toisinaan luvan myöntämisen esteenä on voimassa oleva kaava.

– Voi olla, ettei asemakaava salli asuntojen sijoittamista johonkin rakennukseen. Tällöin voidaan tehdä kaavamuutos, mutta kaikkialle ei ole edes mielekästä sijoittaa asumista, hän muistuttaa.

KUUSELAN mielestä yhteistyöllä ja avoimuudella päästään tavallisesti parhaaseen lopputulokseen. Rakennusvalvonnasta voi kysellä jo ennen muutostyön suunnittelun aloittamista tietoa siitä, mitä suunnittelussa olisi hyvä huomioida.

– Vaikka suunnitelmat olisivat hyvätkin, niin ei ole ollenkaan harvinaista, että luvan myöntämiselle asetetaan lisäksi joitakin ehtoja, jotka tulee muutostyössä toteuttaa, rakennustarkastaja Petri Kuusela kertoo.

Rakennuslakiin tulossa pian iso muutos

Rakennusalan taantuma ei rakennustarkastaja Petri Kuuselan mukaan kurita Laitilaa yhtä pahoin kuin monia muita paikkakuntia.

Valtakunnallisesti kuluvan vuoden huhti–kesäkuussa myönnettiin asuinrakentamiseen lupia yli 60 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Laitilassa laskua on viime vuoden tasoon ollut Kuuselan arvion mukaan noin 10–15 prosenttia.

Hän näkee Laitilan tilanteen johtuvan muun muassa siitä, että kaupungin elinkeinorakenne ei ole niin suhdanneherkkä.

Kaupungin talousarviossa on ennakoitu, että kaikkinensa rakennuslupia myönnettäisiin tänä vuonna 160. Tästä ei juurikaan olla jäämässä.

– Tällä hetkellä lupia on myönnetty 140, Kuusela kertoo ja lisää:

– Omakotilupiakin on myönnetty lähes yhtä paljon kuin viime vuonna.

Ensi vuodelle Kuusela sen sijaan ennakoi lupamäärissä laskua. Taustalla on se, että rakennuslaki muuttuu merkittävästi vuoden 2025 alusta ja se todennäköisesti lykkää joitakin rakennushankkeita.

– Uskon, että jos ei rakentamisella ole kiire, moni siirtää rakentamista etenkin ensi syksyltä seuraavaan vuoteen.

Taustalla on se, että uudistuvan lain myötä toimenpidelupaa ei enää tarvita moniin sellaisiin hankkeisiin, jotka ovat perinteisesti luvan vaatineet.

– Luvat kuitenkin maksavat, joten varmaan löytyy niitä, jotka haluavat lupamaksuissa säästää ja siksi he lykkäävät rakentamista vuodelle 2025, rakennustarkastaja arvelee.

Uuden lain astuessa voimaan ei rakennuslupaa enää tarvita aina esimerkiksi alle 30 neliömetrin suuruisten talousrakennuksen, varaston tai edes pihasaunan rakentamiseen.

– Edelleen lupa tarvitaan asuinkäyttöön tulevien kiinteistöjen rakentamiseen tai niiden laajentamiseen. Mutta todella iso tämä tuleva muutos on.