Huomenna Suomi viettää historiansa ensimmäistä itsenäisyypäivää Nato-maana. Suomesta tuli Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysjäsen 4. huhtikuuta.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime vuoden helmikuussa, jäähtyivät Suomen ja Venäjän välit. Nyt ne ovat syväjäässä. Venäjän alettua syöttää turvapaikanhakijoita Suomeen, sulki Suomi kaikki itärajan rajanylityspaikat henkilöliikenteeltä.
Itsenäisyyspäivää vietetään Suomessa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tunnelma itärajalla on jännittynyt.
Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin lisäjoukkoja on saapunut suomalaisten rajavartijoiden tueksi tehostamaan rajavalvontaa. Rajalla on aloitettu esteaidan rakentaminen. Itämerellä Suomi osana kansainvälisiä joukkoja on tehostanut valvontaa.
Venäjä tietysti tuomitsee Suomen toimet vihamielisinä. Vastakkainasettelun kärjistäminen ja totuuden kääntäminen on Venäjän tapa saada hyväksyntää toimilleen, ei meidän. Vaikka ajatus tuntuu tällä hetkellä kaukaiselta, toivottavasti tulevaisuudessa maiden välit neutralisoituvat, jotta ihmiset ja tavarat saisivat liikkua myös itärajalla.
Laitilan seudulla, kuten koko maassa, Suomen viimeaikaiset toimet ovat saaneet vahvan hyväksynnän. Yhtenäisyys on Suomen vahvuus. Päätöksiä, kuten itärajan sulkeminen, pystytään tekemään nopeasti.
Jo historiasta tunnetaan, että Suomi on ketterä. Venäjä toimii kankeammin, mutta usein suurella volyymilla.
Itsenäisyyspäivänä sotaveteraanit puolisoineen astuvat Linnan juhlien punaiselle matolle kunniavieraina. Heidän verellä puolustamansa maan turvallisuus on suomalaisten arvoasteikolla hyvin korkealla.
Olemme aiemmille sukupolville kiitollisia siitä, että saamme vaalia demokraattisia arvoja kuten vapaata tiedonvälitystä, sananvapautta, oikeusvaltioperiaatetta, yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta sekä ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Iida Kauppi
iida.kauppi@laitilansanomat.fi