Huoltokorjaamon perustaneen Auto-Haijasen toimitusjohtaja Heimo Haijane n palkkasi jo korjaamon aloitusvaiheessa sinne töihin laitilalaisen Raimo Grönbergin .
– Muistan, miten sitä ihmeteltiin, että Haijanen perusti korjaamon keskelle peltoa, Grönberg kertoo.
Sittemmin kaupungin keskusta on laajentunut ja pellot ovat kadonneet huoltamon ympäriltä. Tämän vuoksi nykylaitilalaisen on vaikea nähdä, miten syrjään yritys on aikoinaan perustettu.
Grönberg haki töihin asentajaksi, mutta Haijanen palkkasi hänet myyntitöihin. Todistus oli kuulemma ollut liian hyvä asennustöihin. Tämä tarkoitti sitä, että Grönberg palveli asiakkaita vaaleassa puvussa ja kravatti kaulassa.
Asua ei ehkä tänä päivänä osattaisi yhdistää kyseiseen ammattiin, ja kyllähän työn jäljet näkyivät vaatteissa.
– Siihen aikaan teimme muun muassa ilmanpaineentarkistuksia sekä nesteen ja öljyn lisäyksiä, olihan se selvä, että jälkiä tuli kun miehet pyyhkäisivät käsiään housuihinsa, Grönberg sanoi.
Vaikka moni asia oli toisin, ei kaikki ollut eri tavalla.
– Aika samanlaista se bensiinimyynti oli silloin kun nytkin, mutta silloin jos tuli hinnanmuutoksia niin liikkeellä oli polttoaineen hamstraajia.
Grönbergin mukaan bensan ostajat tiesivät olla liikkeellä, koska hintatiedot julkaistiin lehdessä.
– Kun nyt tällä hetkellä olen seurannut bensan hintaa, sitä ei tänä päivänä tiedä, mitä se huomenna on.
Huolimatta hintojen tarkasta seuraamisesta, ei bensan hinnasta käyty 60-luvulla samanlaista kahvipöytäkeskustelua kuin tänä päivänä.
– Se hinta hyväksyttiin, mikä oli.
Bensiininmyyjästä tuli ajan saatossa varaosamyyjä ja -myyjästä varaosapäällikkö. Nuorena miehenä aloitetusta työstä tulikin elämäntyö, sillä Grönberg jäi tehtävästä eläkkeelle vuonna 2009. Hän ehti siis työskennellä samassa paikassa noin 45 vuoden ajan.
– Samassa paikassa, mutta eri työnantajilla.
Grönberg ehti 45-vuotisen uransa aikana nähdä monenlaista autoa. Alkuvaiheessa autojen huoltoväli oli lyhyt. Kuplavolkkaristakin piti vaihtaa öljyt 2 000 kilometrin välein. Jo Auto-Haijasen ajoista asti paikalla on toiminut Volkswagen-merkkihuolto.
– Laitilassa saattaa olla pisimpään samassa rakennuksessa toiminut Volkswagen-merkkihuolto, Grönberg pohtii.
Huoltamolla tehtiin myös paljon sellaista, jota ei enää nykypäivänä tehdä. Siellä työskenteli rasvaajia, jotka huolehtivat raskaan kaluston nivelten rasvauksesta ja öljyjen vaihtamisesta.
– Kaikissa nivelissä oli rasvanippa, joihin lykättiin rasvaa.
Auto-Haijanen oli Laitilassa tuolloin iso työnantaja. Parhaimpina aikoina se työllisti 32 henkeä. Työtä tehtiin monessa vuorossa, koska huoltamo oli auki varhaisesta aamusta iltayhdeksään asti.
Huoltokorjaamolla myytiin uusia autoja kaikkiaan 30 vuoden ajan. Kun autoja myytiin ja korjattiin, Grönberg näki kuin aitiopaikalta millaisilla autoilla Laitilassa ajettiin.
– Silloin kun Ladan myyntiä oli, niin kyllä siinä aika paljon Ladoja myytiin, hän muistelee.
Asiakkaiden autoja tankattiin Grönbergin muistin mukaan ainakin 90-luvun alkupuolelle asti.
– Sen jälkeen mentiin vain sen jälkeen kun joku pyysi.
Vuonna 1996 huoltamo siirtyi Kyösti Kurosen omistukseen ja siitä tuli KK-Autoteam, joka jäi Grönbergin viimeiseksi työnantajaksi. Tällä nimellä yritys toimii edelleen, vaikka omistaja onkin välissä vaihtunut. Samassa paikassa työskentelee edelleen Grönbergin työkavereita.
KK-Autoteamin huoltopäällikkö Marko Ylenius on työskennellyt yrityksessä jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Hän ehti työskennellä Grönbergin rinnallakin monta vuotta.
Paljon on muuttunut jo 2000-luvun alusta.
– Merkkiedustusten myötä asiakaslähtöisyys on tullut koko ajan merkittävämmäksi, Ylenius kertoo.
Ja tietysti myös autot ovat muuttuneet ihan jo teknisessäkin mielessä. Niistä on tullut mekaanisesti varmatoimisempia kuin aikaisemmin. Huoltovälitkin ovat pidentyneet, jopa tuplaantuneet.
Mekaanisten murheiden tilalle on tullut sähköteknisiä vikoja.
– Nykyään, kun auto tuodaan korjaamolle, kyseessä on todennäköisesti sähkötekninen vika, Ylenius kertoo.
Se, että autot ovat näin paljon muuttuneet, on tarkoittanut sitä, että korjaamon puolella on pitänyt tehdä isoja laiteinvestointeja.
– Autot ovat monimutkaistuneet, minkä vuoksi tarvitaan erikoistyökaluja enemmän kuin aiemmin.
Sähköautojen määrä on Laitilassa vielä aika maltillinen, mutta myös niitä on alkanut näkyä korjaamossa. Ei siksi, että niissä olisi valtavasti vikoja, vaan koska sähköautojen valmistajat ovat halunneet päivittää autojen tekniikkaa.
– Melkein kaikki sähköautoihin liittyvät korjaukset ovat tehdaskampanjoita eli valmistaja haluaa niihin tiettyjä parannuksia. Sähköautoihin tulevia vikoja on korjattu vain harvoin.
Niin, autoista on tosiaan tullut melkein pyörillä kulkevia tietokoneita. Tämä tarkoittaa sitä, että autojen ohjelmistoja täytyy päivittää huoltojen yhteydessä.
Päivitykset tulevat valmistajalta valmiina, ja ne tarvitsee vain asentaa. Tämä ei kuitenkaan käy kädenkäänteessä.
– Nämä ohjelmistopäivitykset ovat isoja paketteja ja niiden asentaminen voi kestää jopa reilun päivän.
Kun autossa on ohjelmistoja, sen tietokone – kuten kaikki koneet – on altis tietomurroille. Tämä tarkoittaa, että myös korjaamolla kiinnitetään huomiota tietoturva-asioihin.
– Ohjelmistot ovat aika hyvin suojattuja, jotta niihin ei pääse murtautumaan. Meille on painotettu, että jos herää pienikin epäily siitä, että tietomurto on tapahtunut, siitä täytyy raportoida.
KK-Autoteam tekee tiivistä yhteistyötä vakuutusyhtiöiden kanssa. Korikorjaamolla tehdään nykyään myös vahinkotarkastukset. Aiemmin vakuutustarkastaja oli tuttu vieras korjaamolla.
– Esimerkiksi korikorjauksissa vakuutustarkastaja oli se, joka teki vahinkotarkastuksen ja kun me nyt teemme sen itse niin totta kai se työllistää meitä.
Asiakkaalle muutos kuitenkin merkitsee sitä, että auton saa nopeammin korjauksesta takaisin käyttöön.
Myös ajanvaraus on mullistunut. Nyt aikoja varataan useita kanavia pitkin, joku käy vielä konttorissakin, toiset varaavat verkossa tai puhelimitse. Uutta on myös se, ettei yhteyden ottaja ole välttämättä enää auton omistaja vaan auto itse.
– Autot lähettävät itse meille liidejä, että huoltoaika on lähestymässä ja me otamme yhteyttä asiakkaaseen sen perusteella.
KK-Autoteamin perustajan mieleen jäi kansainvälinen laatupalkinto
Vaikka korjaamotoiminta on jatkunut samalla paikalla keskeytyksettä kuuden vuosikymmenen ajan, yrittäjät ovat vuosien varrella vaihtuneet. Valtosan ajastaan huoltamo on kuitenkin ollut kaksissa käsissä. Kunkin yrittäjä toimintakausi oli noin kaksikymmentä vuotta.
Kauimmin yrittäjinä toimivat huoltokorjaamon perustaja Heimo Haijanen sekä vuonna 1996 huoltamo-korjaamon yrittäjäksi ryhtynyt Kyösti Kuronen .
Hänen aikanaan kiinteistö koki ison muodonmuutoksen.
– Kaikki paikat käytiin läpi. Aloitettiin korjaamoista ja lopuksi tehtiin pihatyöt, Kuronen kertoo.
Kuronen eriytti vuonna 2012 korjaamotoiminnan eli KK-Autoteamin ja kiinteistöä hallinnoivan Autohuovi omiksi yhtiökseen. Vaikka KK-Autoteamin liiketoiminta myytiin vuonna 2017, Henna-Maija ja Kyösti Kuronen jatkavat edelleen Autohuovi Oy:n yrittäjinä.
Kuroselle on omilta yrittäjävuosiltaan jäänyt erityisesti mieleen Volskwagenilta vuonna 2011 saatu kansainvälinen laatupalkinto, joka koristaa edelleenkin huoltamon seinää.
– Se on ollut posiitiivisessa mielessä kaikkein mieleenpainuvin tapahtuma, Kuronen muistelee.
Palkinto on koko Euroopan mittakaavassa varsin merkittävä. Sen saa vuosittain eurooppalainen yritys tai yrittäjä. Kun Kuronen otti palkinnon vastaan Saksan Wolfburgissa, paikalla oli yrityksiä 58 maasta. Suomesta ei palkittu muita kuin KK-Autoteam.
Huoltamo-korjaamotoiminnan pyörittämisestä jo liki kahdeksan vuotta sitten eläköitynyt Kuronen uskoo entisen yrityksensä olevan tällä hetkellä hyvissä käsissä.