Me toimittajat olemme täällä töissä koko ajan sormet paikkakunnan pulssilla. Pyrimme siihen, että lehden sivuilta (sekä paperisilta että sähköisiltä) pääset lukemaan sen, mitä sinun pitäisi tietää sekä sen, minkä haluaisit tietää. Verkkojournalismi mahdollistaa sen, että voit lukea sen jo samana päivänä kun saamme siitä tiedon.
Suomalaiset ovat pohjoismaiden asukkaista vähiten halukkaita maksamaan tiedonvälityksestä. Maksumuurit yleistyivät meillä verrattain vasta. Laitilan Sanomissa se otettiin käyttöön vuonna 2019. Siihenkin asti olimme jakaneet verkossa vain osan jutuistamme. Maksumuurin myötä kaikki sisältö siirtyi nettiin, mutta vain tilaajien luettavaksi.
Saamme säännöllisesti verkkolukijoiltamme palautetta siitä, että miksi tämä ja tämä juttu on laitettu maksumuurin taakse. Ymmärrän hyvin, että muuriin törmääminen harmittaa. Sitä kannattaisi kuitenkin ajatella vaikkapa kuin kahvilan kassana. Eihän kukaan kaada kahvilassakaan kahvia kuppiinsa, nappaa korista pullaa kahvin kaveriksi ja kävele maksamatta pöytään niistä nauttimaan. Jos kahvihammasta kolottaa, kupillisesta täytyy maksaa. Sama pätee tiedonjanon sammuttamiseen.
Korona-aikana somessa paasattiin suu vaahdossa, miten valtamediaan (käsite, jota en vieläkään täysin ymmärrä) ei pidä luottaa vaan ottaa asioista itse selvää. Internet tarjoaa tähän rajattomat mahdollisuudet, mutta se onkin osa ongelmaa.
Tiedonhankinta verkon äärettömyyksissä ei ole ihan yksinkertaista. Vielä mutkikkaampaa on määritellä, mikä tieto on luotettavaa ja mikä ei. Kaikki tieto ei luonnollisesti löydy valmiiksi kirjoitettuna verkossa vaan asioita täytyy kysyä ihan oikeilta ihmisiltä. Tämä tarkoittaa haastatteluja sekä puhelimessa että kasvotusten.
Kun tiedonhankinta ja -käsittely on tehty ja tarvittavat asiat on tarkistettu, työ oikeastaan vasta alkaa. Kaikesta tästä pitäisi nopeasti paketoida kiinnostava juttu ja julkaista se. Sitä toimittajat tekevät, ja sitä minäkin haluan tehdä. Se ei kuitenkaan ole minulle harrastus vaan työ, josta maksetaan palkkaa.
2020-luvulla tuli mahdolliseksi tilata ruokaostokset kotiovelle valmiiksi keräiltynä. Uutispuolella tämä ei ole mikään uusi keksintö. Laitilassakin uutiset on niistä kiinnostuneille kannettu kotiovelle tai vähintään postilaatikkoon asti jo pian sadan vuoden ajan. Kiitos vielä, että valitsit kotiinkuljetuksemme.
Kirjoittaja on Laitilan Sanomien toimittaja, joka ei vaihtaisi työstään päivääkään.