Arto Kanerva
Palmusunnuntaina Laitilan kirkossa järjestetyssä Majataloillassa olivat aiheina kylien kuulumiset ja tulevaisuuden näkymät. Kirkkoherra Petri Laitisen mukaan näitä tilaisuuksia järjestetään kerran kuukaudessa vaihtelevin, ajankohtaisin teemoin.
– Mukana on tietysti perinteisiä juttuja, virret, rukoukset, mutta tilaa on aina myös illan aiheelle ja keskustelulle. Nimenä tuo Majatalo jo kertoo, että paikalle on helppo tulla ja olla vapaammin.
Paikalla olleet kylien edustajat kertoivat oman kylänsä kuulumisia ja sitten oli vuorossa Laitisen alustama lyhyt paneelikeskustelu kylien ja koulujen tulevaisuudesta.
Juha Laurila kertoi, että Leinmäellä on talvellakin ollut ohjelmaa, levyraateja ja kokkikursseja, mutta toiminta vilkastuu, kun kesä lähenee.
– Toiminta jatkuu pitkälti vanhalla tavalla, kesätorit alkavat taas kesäkuun alusta, uimarantaa kunnostetaan, Laitilan korkeimmalle kohdalle on tulossa kuntoportaat ja entisen koulun kentälle on valmistunut kota.
Padolla kylän toiminta pyörii myös vanhan koulun, Yhteistalon ympärillä, kertoi Tapio Kuusisto.
– Aikaisemmin toiminnasta vastasi Nolhin kotiseutuyhdistys, mutta sittemmin sen toiminta on hiipunut ja Yhteistalon kaikki kyläläiset voivat tuntea omakseen. Meillä on monenlaista toimintaa, kursseja hepreasta lähtien, virkistysiltoja ja tietysti jalkapalloa lauantaisin.
Ari Ruohon mukaan iso osa Soukaisten kyläläisten yhteisestä toiminnasta liittyy remonttihommiin. Ensi kesänä ajankohtaisia ovat kirkon kattoremontti ja kylän ilmoitustaulujen kunnostus.
– Tänä vuonna järjestetään taas tauon jälkeen E. Elon matematiikkakilpailu ja tietysti myös Lankjärven soudut, osallistumme tietysti jälleen valtakunnalliseen Avoimet kylät -tapahtumaan.
Kovero-Haukan murheelliset terveiset Majataloiltaan tulivat kirjallisena. Siellä on jouduttu koulun loppumisen jälkeen ahtaaseen paikkaan, kun ei enää ole tiloja, missä kokoontua tai järjestää tapahtumia. Uusia asukkaita ei houkutella enää muuten kuin ohimenevän Kasitien kanssa. Ihan kaikkea ei sentään ole viety. Kirjastoauto käy joka toinen viikko, toistaiseksi.
Petri Laitinen kertasi kaupungin kouluverkkosuunnitelmaa, jonka mukaan lähivuosien lakkautuslistalla on kolme koulua, perusteena pitkälti oppilasmäärien ennustettu väheneminen. Hän myös muistutti tutkimuksista, joiden mukaan koulu olemassaolollaan ylläpitää kylän elinvoimaa.
Paikalla olleista kylistä Soukainen on ainoa, missä vielä on koulu toiminnassa. Ari Ruohon mukaan tieto koulun lakkautusuhasta tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta.
– Tuo on vasta esitys, mutta olemme kertoneet kaupungille, että meillä on toimiva koulu, jonka kustannukset ovat alhaalla, emmekä näe perusteita oppilasmäärän laskuun. Kyläyhdistys on perustettu 40 vuotta sitten nimenomaan koulun pelastamiseksi ja sama työ näyttää jatkuvan. Alkujaan lähdettiin siitä, että jos ihmiset viihtyvät kylällä, niin kaikki on kunnossa. Sama pätee varmasti vieläkin.
On aina paha merkki kylälle, kun koulu suljetaan, pohti Tapio Kuusisto.
– Padolla koulu suljettiin vähän turhankin aikaisin, oppilasmäärä ei ollut vielä niin alhaalla. Koulun loppumisen jälkeen kylän asukasmäärä on suurin piirtein puolittunut. Siihen ovat vaikuttaneet myös vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja liikenneyhteydet, moni haluaa asua lähempänä keskustaa.
Leinmäki on Juha Laurilan mukaan osoitus siitä, että kylä ei kuole, vaikka koulua ei enää ole. Jotain vetovoimatekijöitä pitää olla, ja kylän elinvoiman puolesta pitää taistella.
– Laajakaistayhteydet ja uimarannat pitää olla kunnossa, koulumatkat eivät saa olla liian pitkiä, tontteja pitää olla tarjolla, koska kaikki eivät halua vanhaa taloa ostaa. Jotkut haluavat asua keskustassa, jotkut taas kylillä. Jos joku haluaa kylälle muuttaa, pitää se tehdä mahdollisimman helpoksi.
