Eräänlaisen hädän Valkossa ja koko Soukaisten koulupiirissä sai aikaan Laitilan viranhaltijoiden esitys kyläkoulujen lakkauttamisesta.
– Se herätti paljon tunteita, Kylä-Puhju kertoo.
Kyläkoulujen puolustajien keskuudessa heräsi ajatus, että eikö keskustasta voitaisi kuljettaa lapsia kyläkouluihin, kun oppilasmäärät laskevat myös keskustassa.
– Minusta se oli loistava idea.
Maria Kylä-Puhju alkoi laskea, mahtuisivatko Kappelimäen koululaiset kyläkouluihin, jolloin sisäilmaongelmista kärsineet yläkoululaiset voisivat siirtyä Kappelimäen koulusta vapautuviin tiloihin.
– Siinähän tulisi ihan järjetön säästö. Varppeen kouluun ei kannata laittaa enää euroakaan.
Erityisopetuksen, pienryhmän ja yhden yleisopetusryhmän Kylä-Puhju jätti laskelmissaan Kappelimäkeen, jotta eritysoppilaita voidaan integroida yleisopetukseen ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevat Toimelan oppilaat saisivat pitää tilansa.
Keskustassa asuvia oppilaita aloitettaisiin kuljettaa kyläkouluihin ensi syksystä alkaen. Vanhimmat oppilaat saisivat käydä Kappelimäessä alakoulun loppuun.
Tosin kaikki keskustassa asuvat eivät kuljetusta tarvitsisi, sillä Soukaisten koulu, Kodjalan koulu ja Untamalan koulu sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä keskustasta. Suontaan kouluun keskustasta on reilu kymmenen kilometriä ja Itäkulman kouluun noin 14 kilometriä.
Oppilailla on oikeus koulukuljetukseen, jos koulumatkan pituus ylittää viisi kilometriä.Laitilassa vuosiluokkien 1–3 oppilailla raja on kolme kilometriä.
Kylä-Puhju on hionut useampaan otteeseen laskelmiaan, jotka pohjautuvat viime syksyn talousarviossa esitettyihin oppilasennusteisiin. Hän käytti talousarvion lukuja, koska kouluverkkoselvityksen lukuja ei ollut julkistettu silloin, kun hän aloitti laskemisen. Kylä-Puhjun laskelman mukaan kuljetusoppilaiden määrä pysyy melko samana, kuljetetaan sitten kyläkoulujen tai keskustan oppilaita.
Kylä-Puhjun ensimmäisessä versiossa Itäkulman koulu lakkautetaan ja Itäkulman koululaiset kuljetetaan Suontaakse, toisessa säilytetään.
– Toivon, että Itäkulman koulu pysyisi.
Kylä-Puhjun laskelman mukaan vuonna 2027 kaikki Varppeen koululaiset mahtuisivat Kappelimäen kouluun. Kyläkoulujen lakkauttamiselle vaihtoehtoisen laskelman mukaan vuonna 2029 Laitilan koulut olisivat melko samankokoisia. Kappelimäessä olisi 65 alakoululaista sekä erityisopetus, Soukaisissa 71 oppilasta, Kodjalassa 82, Untamalassa 81 ja Suontakana, jossa olisi myös Itäkulman koululaiset, 71 oppilasta.
Kylä-Puhju toivoo, että hänen laskelmansa herättää ihmisissä ideoita. Niihin voi tutustua tarkemmin Facebook-ryhmässä Kukoaskela erel.
– Näitä saa ja kuuluukin kyseenalaistaa. Ihmisillä on vahvoja mielipiteitä. Toivon, että he uskaltavat tuoda ne näkyviin.
Paraisilta kotoisin oleva Maria Kylä-Puhju muutti Laitilaan reilu kymmenen vuotta sitten. Kylä-Puhju näkee Laitilan maaseutumaisuuden vetovoimatekijänä. Hänestä Turun lähiöstä pois haluava voisi nähdä hyvien liikenneyhteyksien varrella olevan Laitilan ja sen kylät viehättävinä.
Maria Kylä-Puhjun oma äidinkieli on ruotsi.
– Kaverini kutsuvat Laitilaa bondelandiaksi.
Bonde tarkoittaa suomeksi maajussia. Termissä on Kylä-Puhjun mukaan posiitivinen kaiku. Bondelandiassa ihmisillä on vahvat juuret, traktorin pärinä kuuluu keskustassakin ja kauppaan voi astella työvaatteissa. Bondelandian idylliin sopivat tietysti myös elävät kyläkoulut.
Kyläkoulujen lakkautusesitys tulee näillä näkymin Laitilan valtuuston päätettäväksi toukokuun puolivälissä.
– Laitila voisi toimia toisin, olla edelläkävijä.
