Finnlamex-hallilla järjestettiin tiistaina hieman erilainen urheilutapahtuma. Siellä toisistaan ottivat mittaa joukkueet kuten Tikat, Kotkat ja Lokit. Hampaat irvessä salissa ei kuitenkaan taisteltu vaan joka puolelta kuului niin puheensorinaa kuin kannustushuutojakin.
Hallille oli kokoontunut oppilaita kaikista Laitilan Kyläkoulun koulutaloista, mutta näissä kisoissa ei kilpailtukaan toisia kouluja vastaan vaan joukkueet oli muodostettu eri koulujen oppilaista.
– Näetkö tuolla nuo lapset, jotka juttelevat ja nauravat. He ovat eri kouluista. Tuo on se, mitä tällä päivällä haetaan, Soukaisten koulutalon opettaja Juho Läntinen kertoo.
Toden totta, päivän tarkoitus on tutustuttaa eri koulutaloissa opiskelevia lapsia toisiinsa. Läntisen mukaan ajatus lähti eräästä korona-aikana järjestetystä hyvinvointi-aiheisesta teams-tilaisuudesta. Tilaisuudessa yksi kuudesluokkalainen toivoi, että voisi seiskalle mennessään tunnistaa käytävällä jonkun muunkin kuin ne pari samasta koulusta tullutta luokkakaveria.
Kyläkoulukisa-tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Lapset kilpailivat joukkueina. Lajit oli Läntisen mukaan suunniteltu siten, että lapset pääsevät eri lajeissa näyttämään omia vahvuuksiaan. Toisissa koeteltiin kestävyyttä, toisissa nopeus oli valttia ja joukossa oli niitäkin lajeja, joissa pärjäsi tarkkuudella.
– Osan näistä lajeista olen ideoinut itse ja osan olen kopioinut muualta. Olen valmentanut koripallojoukkuetta ja meillä oli Ahvenanmaalla iso leiri. Osa näistä lajeista oli siellä leiriolympialaisissa, Läntinen kertoi.
Kilpailupäivä oli suunniteltu sikseen ovelasti, että joukkueet joutuivat odottelemaan omaa vuoroaan eri lajipisteillä.
– Ja siinä odotellessa on mahdollista jutella joukkuekavereiden kanssa, Läntinen sanoi.
Pienimmillä oppilailla uusiin kavereihin tutustuminen on usein mutkattomampaa, mutta kun kisapaikkaa hetken seurasi sillä silmällä niin huomasi kyllä, miten yhdessä jos toisessakin joukkueessa pukattiin kaveria kylkeen ja vaihdettiin sana sieltä toinen täältä. Osa lajeistakin ”pakotti” kommunikoimaan niin joukkuekavereiden kuin vastustajienkin kanssa.
Köydenveto oli lajeista perinteisemmästä päästä, mutta oppilaiden taitoja haastettiin muun muassa mukin flippauksessa ja hula kps -lajissa, joka muuten oli hauskan näköistä katseltavaa. Siinä joukkueet olivat jonoissa hulavanteista muodostetun ”polun” eri päissä.
Jonon ensimmäinen lähti tasajalkaa hypellen etenemään polulla ja kun kilpailijat kohtasivat, he kisasivat kivi, paperi, sakset -pelissä. Voittaja sai jatkaa matkaa ja hävinnyt meni oman jononsa päähän ja lähetti uuden kilpailijan omasta joukkueestaan liikkeelle. Jos kilpailija pääsi polun toiseen päähän, joukkue sai pisteen.
Tämä peli oli viidesluokkalaisen Veina Junnilan lempilaji koko kisassa. Veina tuli tapahtumaan Suontaan koulutalosta.
– Myös köydenveto oli hauska, Veina kertoo.
Veinan joukkue oli suorittanut puolet lajeista. He olivat voittaneet kaksi ja hävinneet kaksi lajia. Veinan mielestä parasta on kuitenkin ollut tapahtumassa vallinnut yhteisöllisyys.
– On ollut kiva saada tavata ihania uusia ystäviä ja kannustaa muita. Kaikki ovat olleet tosi positiivisia, Veina kehuu.
Tokaluokkalainen Herman Kylänpää Kodjalan koulutalosta oli myös viihtynyt kisoissa.
– Ehkä köydenveto oli paras, hän pohti ja joukkuekaveri nyökytteli vieressä.
Herman kertoi, että heidän joukkueensa oli hävinnyt vasta yhden lajin ja tavoitteena on voittaa koko kisa, totta kai. Ja kisailun ohessa oli päivän tärkeinkin tavoite saavutettu.
– Olen minä yhteen kaveriin ehtinyt jo tutustua, Herman sanoi.
Eeli Marttila Untamalan koulutalosta paljasti, että heidän joukkueensa oli kartuttanut pistetiliään voittamalla rehtorin köydenvedossa.
– Ihan hyvin on mennyt, vaikka hävittiin kyllä sukkulaviestissä. Se on kyllä ainoa häviö tähän mennessä, Eeli kertoi.
Eelin mielestä paras laji siihen mennessä oli ollut kuppien flippaus.
– Olen tutustunut vain yhteen uuteen kaveriin, koska tunsin entuudestaan neljä meidän tiimistä, Eeli sanoi.
