Laitilan sivistysvaliokunta ei ollut valmis kumoamaan vuonna 2019 tehtyä koulurauha-päätöstä, jonka mukaan koulun lakkautusta voidaan esittää, mikäli oppilasmäärä jää alle kahdenkymmenen kolmena vuonna peräkkäin. Tämä tarkoittaa sitä, että sivistysvaliokunta ei esitä Suontaan ja Soukaisten koulutaloja lakkautettaviksi tässä vaiheessa.
Sen sijaan valiokunta päätyi esittämään kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle Itäkulman koulun lakkauttamista elokuun alusta alkaen. Syynä tähän on laskeva oppilasmäärä, joka olisi ensi syksystä alkaen tarkoittanut koulun muuttumista yksiopettajaiseksi kouluksi.
Vaikka sivistysvaliokunnan päätös tehtiin lopulta yksimielisesti, se ei ollut päättäjille helppo. Puheenjohtaja Tapio Kylä-Heikon (kesk.) mukaan valiokunnassa käytiin asiasta varsin pitkä keskustelu. Sen aikana nousi esiin erilaisia ehdotuksia, mutta kannatettuja muutosesityksiä ei tehty.
Mahdollisimman laaja yksimielisyys on Kylä-Heikon mielestä tärkeä, etenkin kun päätös koskee näin vaikeaa asiaa.
– Ei ole kovin hilpeät tunnelmat tällä hetkellä. Haluaisin vain toivottaa Itäkulmalle voimia, Kylä-Heiko toteaa vakavana.
Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 22. huhtikuuta, ja valtuusto saa sen pöydälleen toukokuun puolivälissä.
Tarve kouluverkon tarkasteluun nousi Laitilassa esille jo vuosi sitten keväällä. Taustalla on se, että Laitilan kouluun tulevat ikäluokat ovat lähivuosina pienentymässä merkittävästi. Tästä johtuen perusopetuksen kokonaisselvitystyksen valmistelutyö aloitettiin viime syksynä. Valmisteluun on osallistettu niin kuntalaisia kuin päättäjiäkin.
Sivistysjohtaja Susanne Laaksonen painottaa, että valmistelun aikana ratkaisua on pyritty miettimään hyvin monesta näkökulmasta ja ottamaan kaikki siihen liittyvät asiat huomioon.
Vaikka tarve kouluverkon tarkastelulle ei näin ollen tullut kenellekään yllätyksenä, viranhaltijavalmistelussa syntynyt päätösesitys kolmen koulun lakkauttamisesta tuli Kylä-Heikon mukaan päättäjien näkökulmasta liian pian.
– Koska Laitila on tällainen maalaispitäjä, pyrimme pitämään kiinni kouluistamme kynsin hampain kiinni, ja siksi me muun muassa halusimme pitää tämän koulurauha-pykälän voimassa, Kylä-Heiko sanoo.
Kahden muun lakkautusuhan alla olleen koulutalon kannalta päätös merkitsee sitä, että niiden suhteen ei tässä vaiheessa olla tekemässä sitovia päätöksiä. Vähenevä oppilasmäärä johtaa kuitenkin väistämättä siihen, että keskustelu kouluverkon ympärillä jatkuu. Sivistysjohtaja Susanne Laaksosen mukaan tarkoitus on, että jatkossa kouluverkkoa tarkasteltaisiin vuosittain osana normaalia talousarviokäsittelyä.
Kaupungissa valmistellaan parhaillaan taloudentasapainottamisohjelmaa. Talouden näkökulmasta valiokunnan päätös tarkoittaa sitä, että sivistystoimen täytyy etsiä säästöjä muualta kuin kouluverkosta.
Laitilan tarve tasapainottaa talouttaan johtuu siitä, että Laitilalla kuten muillakin kunnilla on odotettavissa vaikeita vuosia.
– Täytyy ottaa huomioon verotulojen leikkaukset hyvinvointialueuudistuksen myötä, yleinen kustannustason nousu, valtionosuuksien lasku sekä väestökehitys, Laaksonen huomauttaa.
Oppilasmäärän vähenemisellä on lisäksi myös suora vaikutus perusopetuksen rahoitukseen. Koska perusopetuksen valtionosuudet maksetaan oppilasmäärän mukaan, ikäluokkien merkittävä pieneneminen näkyy heti valtionosuuksien määrässä. Laitilan täytyy siis järjestää perusopetus aiempaa pienemmän rahoituksen turvin.
Laaksosen mukaan kaupungin täytyy perusopetuksesta päätettäessä ottaa huomioon myös oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opetusryhmien kokojen tulisi pysyä maltillisina niin kyläkoulun koulutaloissa kuin Kappelimäen koulussakin.
– Jos joudumme taloutta tasapainottaaksemme kasvattamaan ryhmäkokoja, sen vuoksi, että säästämme pieniä kouluja niin se on yhdenvertaisuuden näkökulmasta hankalaa, Laaksonen sanoo.
Kylä-Heikon mukaan on selvää, ettei syrjäkylillä voi olla samoja palveluja kuin keskustassa. Silti hän kokee, että joitakin palveluja on pystyttävä tarjoamaan myös kyliin.
– Se, että oppilaskohtaiset kustannukset ovat sivukylissä isompia on hyväksyttävää, koska muita kunnan tarjoamia palveluita ei juuri kirjastoautoa lukuun ottamatta ole, Kylä-Heiko toteaa.
Sekä Laaksonen että Kylä-Heiko haluavat kuitenkin välttää taajama-alueen ja kylien välistä vastakkainasettelua koulukysymyksessä.
– Nämä ovat arvovalintakysymyksiä. Jos rahoitus vain osoitetaan, palveluita järjestetään sen mukaan, miten valtuutetut päättävät. Opetuksen järjestämisessä tulee huolehtia, että lainsäädäntöä, opetussuunnitelmaa ja muita ohjaavia asiakirjoja noudatetaan, Laaksonen sanoo.
