Tukalasta ilmapiiristä ei ollut tietoakaan, vaikka Pyhärannan ikäihmiset esittivät kiperiäkin kysymyksiä kunnanjohtaja Jukka Laiholle. Kaukan kyläkodilla järjestetty ikäihmisten päivätoimintatapahtuma veti viime torstaina tuvan täyteen. Kysymyksiä Laiho oli saanut paksun nipun jo etukäteen, mutta myös 60-päinen osallistujajoukko heitti kysymyksiä ilmoille.

KUNNAN päätöksenteon ilmapiiri oli aihe, josta kunnanjohtaja sai useampiakin kysymyksiä. Laiho kertoi, että kunnassa on ollut sekä hallinnollisia että päätöksentekoon liittyviä haasteita.

– Kunnallishallinnossa oli hyvin haastava tilanne viime vuoden alussa, kun seitsemästä ihmisestä kolme irtisanoutui. Tilanne oli sellainen, että kunnan hallinnollisen arjen pyörittäminen oli vaikeaa. Nyt resurssit alkavat olla sellaiset, että pystymme jopa katsomaan eteen päin ja esimerkiksi miettimään, miten kuntaa lähdetään kehittämään, hän kuvasi helpottuneena.

Laihon kunnanjohtajapesti alkoi viime syksynä, eikä päätöksenteon riidat ja haastava tilanne tulleet hänelle yllätyksenä. Hän kertoikin julkisuudessa valintahaastatteluissaan (TS 23.8.) aikovansa paneutua asiaan pikimmiten, jotta päätöksenteon perusasiat saataisiin Pyhärannassa ruotuun.

– Syksystä lähtien tilannetta on paikkailtu ja edelleen jälkipuinnit jatkuvat.

MUTTA selkeää muutosta on tapahtunut, Laiho myöntää.

– Kunnanhallituksessa on viime kuukausina ollut hyvä henki, keskustelu on toisia kunnioittavaa ja silti mielipiteitä voi avoimesti esittää. Sama henki ei ole vielä valunut joka paikkaan.

Laiho arvelee, että riitaisuuden syynä on myös silkkaa väärinymmärrystä.

– Itse kunkin pitää kasvaa esimerkiksi siinä, miten annetaan palautetta asioista ja miten palautetta otetaan vastaan. Vaikeistakin asioista pitää pystyä keskustelemaan.

Myös yleisöllä oli asiasta sanansa sanottavana:

– Kunnan imago on surkea, ja pääsyyllisiä olemme me luottamushenkilöt. Tällaisella pelillä ei kuntaa viedä eteenpäin.

– Eikä siinä ole laitaa, että kaikkia enemmistön tekemiä päätöksiä yritetään muuttaa.

PYHÄRANNAN naapurikunnissa on kuohuntaa, kun kouluverkkoa aikoo supistaa yksi jos toinenkin paikkakunta. Kunnanjohtajalta kysyttiinkin, onko Pyhärannassa vaarana koulujen väheneminen lähiaikoina.

– Ei ole vaarana. Valtuusto hyväksyi juuri kunnan strategiaan tehdyn lisäyksen, että Pyhärannassa säilyy kolme alakoulua ja kolme päiväkotia.

Laiho kuitenkin muistutti, että syntyvyyden laskun vuoksi muiden kuntien tavoin myös Pyhärannassa on jossain vaiheessa keskusteltava esimerkiksi mielekkäästä ja taloudellisesti järkevästä kouluverkosta. Laskeva väkiluku sekä vähenevä lasten ja nuorten määrä on Pyhärannalle iso kysymys.

– Se on elinvoimaisuutemme kannalta aivan keskeistä, ja siksi nyt alammekin kunnassa tosissaan tähän panostaa.

Pyhärannan väkimäärä on laskenut vuodesta 2000 lähtien 384 asukkaalla ja kunnassa asui viime vuoden päättyessä 1927 ihmistä.

KUNNANJOHTAJAN kyselytunnilla kysyttiin myös, olisiko mahdollista siirtää kunnantalo Ihoden väistötiloista pian takaisin Rohdaisiin.

– Kunnantalolta on lähdetty pois sisäilman aiheuttamien voimakkaiden terveysoireiden vuoksi. Kiinteistön kunnostustöihin ei kannata laittaa miljoonia euroja. Syitä on useampia, mutta yksi tärkeimmistä on se, että entinen kunnantalo on Pyhärannan nykytarpeisiin aivan liian suuri, Laiho pohjusti.

Hän kuitenkin myönsi, että tilat Rohdaisista saattavat järjestyä, sillä Varha on mitä ilmeisimmin luopumassa Ankkurin tilojen vuokrauksesta ensi vuoden jälkeen.

– Niihin tiloihin voitaisiin sijoittaa kunnan hallinto, hän ehdottaa ja lisää, että lisäksi sinne mahtuisivat lapset Rohdaisissa sijaitsevasta varhaiskasvatusyksikkö Tuiskurannasta.

Kesäkuun valtuustossa asiaa on tarkoitus valottaa tarkemmin.

VARHAN toiminta oli yksi iso aihe, joka Pyhärannan ikäihmisiä puhutti, eikä ihme, suunnitteleehan hyvinvointialue supistavansa Pyhärannan terveyspalveluja. Laiho kritisoi Varhan suunnitelmia ja kertoi Pyhärannan tekevän työtä sen eteen, että palvelut pysyisivät kunnassa mahdollisimman laajoina.

– Yritämme kovasti vaikuttaa asiaan, hän vakuutti.

Yhteishenkeä kaivataan kipeästi

Nälkloukkan kylästä oleva Liisa Karru ja Ihodessa asuva Tuula Tuominen sattuivat ikäihmisten päivätoimintatapahtumassa Kaukan kyläkodilla samaan pöytään istumaan.

Kumpikin kehui saaneensa syksyllä aloittaneesta kunnanjohtaja Jukka Laihosta hyvän vaikutelman ja kuvaili häntä muun muassa asiantuntevaksi, selkeäsanaiseksi sekä jämäkän oloiseksi.

Kiitosta Laiho sai esimerkiksi siitä, että on pyrkinyt aktiivisesti setvimään päättäjien riitaisaa toimintakulttuuria.

– Pyhärannassa tarvittaisiin nyt kipeästi yhteisymmärrystä asioiden hoitoon, Karru ja Tuominen sanoivat.

Tuominen muistutti Ihoden kasvaneen kunnan elinvoimaisimmaksi kyläkeskukseksi, jonka asema pitäisi myös tunnustaa. Kaikkia palveluja ei hänen mielestään voi jokaisessa kyläkeskuksessa pitää yllä.

– Kylmä totuus on, että ei Pyhärannassa ole taloudellisesti järkevää pitää yllä kolmea koulua ja kolmea päiväkotia, hän linjasi.

– Palvelut ovat täällä olleet kaikin puolin niin hyvät, että ollaan oltu vähän kuin herran kukkarossa, Karru kuvailee.

Kumpikin näkee asioiden muuttuneen isosti ja sanoo näkemyksensä olevan, että Pyhärannalla ei ole edellytyksiä säilyä itsenäisenä kuntana. Yksi iso ongelma on asukasluvun väheneminen.

Yhteishengen puuttuminen koetaan myös naapuripöydässä Pyhärannan isona ongelmana.

– Ei ajateltaisi, että Reila, Rohdainen ja Ihode, vaan että Pyhäranta, Seppo Punna painottaa.

– Kuvaavaa on, miten äsken kerrottiin, että teatteriesitys on Pyhärannassa, niin joku heti korjasi, että ei ole teatteri Pyhärannassa, vaan Santtiolla, Marja Junkola avaa tilannetta.

– Ja iso ongelma on päättäjien keskinäinen riitely, joka tuhoaa kunnan maineen, Iivo Junkola pukahtaa.

– Mutta ei esimerkiksi eläkeläisten yhdistyksissä ole mitään eripuraa, Riitta-Liisa Valpola huomauttaa.

Yhtä mieltä pöytäseurue on siitä, että Pyhärannalla olisi kaikki mahdollisuudet menestyä.

– Meillä on esimerkiksi merenrantaa ja palveluita. Ja palveluita pitää olla jatkossakin, ei tänne muuten varmaan kukaan tule tai jää, porukassa pohditaan.