Haluaisimme kutsua valtuuston jäsenet ja myös muut asiasta kiinnostuneet Itäkulman koulutalolle 3.5 kello 18 keskustelemaan meidän kouluun liittyvistä väitteistä, joita mahdollisesti olette kuulleet virkamiesten teille esittävän. Keskustelussa muun muassa:
Säästöt
Hallituksen päätös Itäkulmankoulun sulkemisesta ei ollut yksimielinen. Se kertoo siitä, että asian valmistelussa on jotain puutteellista. Viranhaltijat peräänkuuluttavat yhä säästöjä ja kun tarkastellaan niitä, ymmärrys ei riitä, miksi Itäkulmankoulu on sulkemislistalla ensimmäisenä.
Koulu
2023 kokonaiskustannus/ 2023 kustannus per oppilas/ 2024 kustannus per oppilas, suhteutettuna vuoden 2023 kokonaiskustannuksiin
Itäkulma 310 472,01/ 14 784,38 (21 opp)/ 19 404,5 (16 opp)
Kodjala 731 012,56/ 20 886,07(35 opp)/ 17 829,57 (41 opp)
Soukainen 600 109,11/ 10 911,07 (55 opp)/ 10 346,71 (58 opp)
Suontaka 746 116,77/ 18 197,97 (41 opp)/ 24 870,56 (30 opp)
Untamala 699 165,04/ 15 199,24 (46 opp)/ 16 646,79 (42 opp)
Kaupungin pitää säästää useampi miljoona. Itäkulman koulun sulkemisesta säästyy laskelmien mukaan lukuvuodessa 169 503 €, joka sisältää 65 000 € johtamiskulujen päättymistä, eli sen, että kyläkoulujen yhteisen rehtorin palkka häviää, sekä 25 000 € lisäkulun kuljetuksista. Epäilemme, että tuo 65 000 € ei katoa, sillä kyläkouluilla tulee edelleen olemaan yksi rehtori, jolle palkkaa maksetaan. Mikäli hänen palkkansa on 65 000 €/vuodessa/koulu, suosittelemme kaupunkia tarkastelemaan säästökohteita esimerkiksi tästä. Epäilemme myös kovasti ettei tuo 25 000 € riitä kuljetuksiin, varsinkin, kun niitä takseja ei kaupungissa ole riittävästi. Eli koulumme sulkemisesta voisi saada enintään n. 100 000 €:n säästön, joka olisi kahden opettajan palkka.
Kiinteistössä sijaitseva ryhmäperhepäivähoito
Koulun sulkemiskeskustelussa ei ole myöskään otettu huomioon sen vaikutusta niihin perheisiin, joilla on vielä alle kouluikäisiä lapsia. Sillä samalla, kun koulu sulkee ovensa, lyödään myös lappu ryhmäperhepäivähoidon luukulle. Tällä hetkellä lapsia on hoidossa 13 ja hoitajia on 3. Ryhmis on siis täynnä. Kuka maksaa näille täällä asuville perheille sen, että päivähoitomaksujen lisäksi päivässä voi kertyä 60 km lisää ajokilometrejä, sekä aikaa kuluu helposti reilu tunti enemmän siihen, että lapsi oman kylän sijasta kyyditäänkin keskustan päiväkotiin?
Kiinteistön kunto
Koulussa on ollut tänä vuonna kylmä oppilaiden mukaan yhtenä päivänä, kun kaupungintyömiehet purkivat näytelmälavaa pois ja ovet olivat auki koko päivän. Henkilökunnalta olemme kuulleet, että kylmää oli myös tämän vuoden ensimmäisenä koulupäivänä, kun pakkasta oli ollut viikon verran lähemmäs 30 astetta. Muuten ei kylmää ole ole ollut. Sen sijaan kaupungintalolla näyttivät lisälämmittimet puhaltavan plussakelillä maaliskuussakin… Entä käsityötunnit? Koulusta löytyy sekä kovien, että pehmeiden aineiden luokat. Vaikka kovien aineiden luokka ei ole kovin suuri, sitä tarvittaessa on laajennettu liikuntasalin puolelle, jotta varmasti tilaa löytyy isommallekin ryhmälle. Myös liikuntasalin pienuudesta on ollut keskustelua. Esimerkiksi viime talvi oli niin hieno, että koulun pihapiirissä olevalla kyläyhdistyksen kentällä oli jää jo marraskuussa ja oppilaat pääsivät luistelemaan läpi talven, kun talkoilla pidettiin kenttää auki. Sisäliikuntaa taisi olla vain kovimpien pakkasten aikaan. Tätä rikkautta tuskin on isossa keskustan koulussa.
Opetussuunnitelman toteutumattomuus
Sosiaalisesta mediasta voidaan lukea myös siitä, että koulumme liikuntatunneilla ei pystytä pelaamaan jalkapalloa kunnon joukkueilla. Kun luemme opetussuunnitelmaa peruskoulun liikunnan osalta todetaan, että missään ei sanota, että pitää pelata jalkapalloa. Päinvastoin siellä sanotaan, että peruskoulun tarkoitus on luoda oppilaalle hyviä loppuelämän kantavia liikunnan taitoja ja toimia monipuolissa oppimisympäristöissä (metsä, lumihanki, jää, hiekkakenttä yms.).
Pienet ryhmäkoot
Esityksessä oli myös, että pienet ryhmäkoot on huono asia, koska ei pystytä toteuttamaan opetussuunnitelmaa. Yhdysluokkaopiskelussa hyvä puoli on se, että vaikka kielet ja matematiikka opiskellaan yksin, kaikki muut oppiaineet pääsee opiskelemaan joko vuotta vanhempien tai nuorempien kanssa. Kielen tunneillakin vanhemmat oppilaat pääsevät kertaamaan vanhoja asioita tai nuoremmat kuulevat samalla uusia juttuja. Erikoisia juttuja kuuluu myös meidän joulujuhlasta. Olemme kyliltä kuulleet väitteen, että joulujuhlaa ei voitu harjoitella, koska oppilaita oli niin paljon poissa. Tosiasia on, että joskus vaan on se tilanne, että joku sairastuu, 39 asteen kuumeessa kukaan ei päästä lastaan kouluun tai joulujuhlaan tartuttamaan muita. Tässä tilanteessa opettaja oli paikannut poissaolevaa oppilasta harjoituksissa ja toinen oppilas, jolla ei ollut roolia kyseisessä näytelmässä paikkasi poissaolevaa oppilasta itse juhlassa. Keskustan koulussa kaikki vanhemmat, saatikka isovanhemmat tai halukkaat kyläläiset eivät pääse osallistumaan joulujuhlaan. Eivätkä kaikki lapset pääse osallistumaan itse juhlaan. Pienessä koulussa jokaisella oppilaalla onkin jonkin näköinen vastuu juhlan toteutumisesta.
Kylän elinvoimaisuus
Kaupunginjohtaja sanoi tv-haastattelussa, että koulumme ei ole riittävä elinvoimaisuuden tuoja kylällemme, koska lapsiperheitä ei muuta tänne riittävästi. Tämä väite kertoo vain siitä, että hänen tietämyksensä tästä kulmakunnasta on huono. Perheet ovat vuosien varrella muuttaneet tälle seudulle juuri koulun perässä ja löytäneet täältä oman pysyvän kodin, josta eivät halua luopua lasten jo lentäessä pois kotoa. Tämän vuoksi meillä ei ole vapaita taloja, joihin uudet perheet voisivat muuttaa, vaan jokaisessa talossa palaa jo valo. Oikaistaan myös se väite, ettei koulupiirissämme ole lapsia, sillä tälläkin hetkellä koulupiiriimme kuuluvista lapsista useampi käy erityisen tai vaativan erityisentuen luokassa ja tästä syystä oppilasmäärä on normaalia pienempi. Eli, se miksi lapset eivät käy täällä, ei ole kiinni perheiden tahdosta vaan lasten tarpeista.
Mainiompi Laitila
Kun katsoo tilannetta kartalla: Laitila on Koveron koulun ja nyt Itäkulman koulun sulkemisen vuoksi saanut Laitilan pinta-alasta 1/3 pois kyläkoulujen piiristä. Tämä on kaikkea muuta kuin maaseutumaista politiikkaa, joka pitäisi olla esimerkiksi keskustapuolueen tärkein agenda. Mekin täällä maksamme veromme Laitilaan, vaikka meiltä moni käykin töissä esimerkiksi Turun suunnassa eikä Laitilan keskusta tai sen palvelut ole meille ensisijaisia palveluita.
Hyvät päättäjät, kuten huomaatte virkamiesten valmisteluissa olevista perusteluista, monessa on ristiriitoja. Siksi toivommekin, että tulette runsain joukoin, jotta voimme keskustella mm. edellä mainituista asioista.
Terveisin Itäkulman koulun vanhempainyhdistys
