– Mutta jos minut valitaan vaaleissa, minulla alkaa jo viides kausi EU:ssa, Korhola kertoi maanantaina Tiihosen kahvilassa.
Korhola (kd.) oli esittäytymässä laitilalaisille yhdessä maskulaisen eurovaaliehdokkaan Katriina Hiippavuoren kanssa.
Hiippavuori oli houkutellut Korholan Laitilaan, joka on hänelle itselleen tärkeä etappi elämässä.
– Isäni Kerttula-suku on Laitilasta. Isän mökki on yhä Särkijärvellä ja se on tärkeä paikka minulle. Siihen liittyy lapsuusmuistoja ja kesällä tulee vietettyä siellä aikaa. Sukuakin asuu paljon täällä.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin avustajana toimiva Hiippavuori on lähtenyt vaaleihin puhumaan erityisesti maatalouden puolesta.
– EU:n maatalouspolitiikkaan on tullut arkijärkeä, kiitos siitä, mutta Suomen pitää vaikuttaa seuraavaan CAP-kauteen, joka alkaa 2027. Paljon on nähty traktorimarsseja Euroopassa. Viljelijät ovat heränneet siihen, että nyt riittää ja on saatava aikaan muutos.
Miten elintarvikeketju saataisiin entistä kannattavammaksi, tähän Hillavuori haluaa vaikuttaa.
Korhola on tunnettu energiapolitiikan tuntija ja hänellä on vimma päästä jälleen vaikuttamaan näihin asioihin.
– Olen arvostellut syystä EU:n energiapolitiikkaa. Se on johtanut tähän tilanteeseen, että Eurooppa on heikko. Sodan alkaessa EU-maat rahoittivat Venäjää päivittäin miljardilla eurolla. Energiariippuvuus oli sen kokoinen, hän muistuttaa
Korholan mielestä esimerkiksi se, että Suomi oli torppaamassa EU:ssa turpeen käytön energian tuotannossa oli virhe.
– Suomella on ollut yleisesti ottaen hyvä energiapolitiikka. On ollut ydinvoimaa, puuhakkeen käyttöä, viisasta kaukolämmön käyttöä ja turpeella on ollut merkittävä rooli.
Korholan mukaan Suomella olisi turpeessa enemmän energiaa kuin Norjalla öljyä.
– Jos olisi käytetty edes puolet turvesoitten vuotuisesta kasvusta, meillä olisi eri tilanne. Olisi tärkeää ajatella niin, että voidaan käyttää kasvu, eli korjata korot, mutta ei kajota pääomaan.
Toinen vahva syy lähteä eurovaaliehdokkaaksi Korholalla on päästä vaikuttamaan EU:n ylisäännöstelyyn. Korholan mielestä EU on muuttunut paljon siitä, kun hänet valittiin mepiksi ensi kerran vuonna 1999.
– EU:lla oli alun perin hyvä lainsäädäntötyökalu. Puhuttiin direktiivistä eli suuntaviivasta. EU kunnioitti jäsenmaiden erilaisia olosuhteita, antoi tavoitteet, mutta jätti keinot jäsenvaltioiden päätettäviksi.
Se oli Korholan mielestä viisasta. Hänen mielestään viimeisen viiden vuoden aikana EU:sta on tullut yhä enemmän lainsäädäntöesityksiä ja asetuksia, joissa nimitetään myös keinot.
– Se on kyllä suuri virhe. Läheisyysperiaate, eli se että jäsenmaita kunnioitetaan, on kadonnut.
Korholan mukaan se johtaa monissa maissa kansalaisten turhautumiseen.
– Ihmisten mitta on täynnä. Komissiosta on tullut suoranainen lainsäädäntötsunami.
Eurovaaliehdokas Korhola haluaa hillitä tätä tsunamia.
Eurooppa on kaiken kaikkiaan muuttunut merkittävästi. 2000-luvun vaihteessa EU:ssa ei voitu kuvitellakaan, että Euroopassa jouduttaisiin pohtimaan sotaa.
– On murheellista, että Eurooppakin joutuu valmistautumaan sotaan. Silti ajattelen, että rauhan projektia on jatkettava. On tehtävä hyvää lainsäädäntöä, jossa huolehditaan hyvinvoinnista.
