Saksan Münchenistä kotoisin oleva Schönberger osallistuu Laitilassa Erasmuksen organisoimaan Job shadowing -toimintaan eli oppii suomalaista koulujärjestelmää varjostamalla opetusta.
– Tavoitteeni on saada käsitys siitä, millaisia vaikutuksia koulujärjestelmällä on oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin ja miten ylipäätään suomalainen koulu toimii, Schönberger kuvaa.
Schönberger työskentelee kaksi kertaa suuremmassa koulussa lähellä Müncheniä, jossa hän opettaa 10–16-vuotiaita lapsia ja nuoria. Ensimmäisten varjostuspäivien aikana on käynyt selväksi, että maiden nuoret ovat samanlaisia, mutta koulujärjestelmä ja oppimisympäristöt kovin erilaisia.
Arkisimpana asiana Schönberger kiinnittää huomiota oppilaiden tapaan puhutella opettajia. Saksassa opettajia puhutellaan aina sukunimellä, minkä vuosi etunimellä kutsuminen hämmentää opettajaa.
– Sain selitykseksi, että tarkoituksena on korostaa ystävällistä ilmapiiriä oppilaiden ja opettajien välillä. Tykkään ajatuksesta, vaikka tapa tuntuukin vieraalta.
Toinen arjen huomioista liittyy digitaalisiin opetusvälineisiin. Schönberger opettaa uudehkossa koulussa, jossa digitaalinen infrastruktuuri on hiottu loppuun asti.
– Jokaisella oppilaalla on oma iPad ja jokaisessa luokkahuoneessa on AppleTV. Kynää ja paperia ei opetuksessa käytetä toisin kuin täällä, jossa digivälineitä ja perinteisiä välineitä käytetään rinnakkain.
Schönberger näkee perinteisten opetusvälineiden käyttämisen hyödyttävän erityisesti niitä lapsia, joilla on oppimisessa haasteita.
– Hyvin pärjääville opiskelijoille digitaaliset välineet ovat loistava työkalu. On kuitenkin lapsia ja nuoria, jotka eivät aivan tiedä, mitä niillä tehdä, ja silloin on vaarana, että he eivät opi.
Schönbergerille on piirtynyt suomalaisesta koulujärjestelmästä kotimaataan tasa-arvoisempi kuva.
– Täällä lapset eivät joudu päättämään kymmenvuotiaina, tavoittelevatko he akateemista vai ammatillista uraa. Saksassa koulujärjestelmä on kovin eriytynyt lasten kykyjen perusteella.
Opettajan havaintojen mukaan Suomessa kaikki oppilaat pyritään pitämään mukana esimerkiksi edellyttämällä hylätyn kokeen uusimista.
– Saksassa voi jatkaa hylätyistä arvosanoista huolimatta, ja kouluvuoden lopuksi arvioidaan voitko jatkaa seuraavalle luokalle. Lapselle voi olla hyvin stressaavaa tuplata uuden opettajan ja luokan kanssa. Olen ymmärtänyt, että tällaista tilannetta Suomessa halutaan välttää.
Schönberger pitää myös huomionarvoisena, että oppilaat kantavat Suomessa vastuuta oppimisestaan Saksaa enemmän.
– Kotimaassani opettaja on auktoriteetti, joka sanoo mitä tehdään. En pidä ollenkaan huonona, että opiskelijat pohtivat enemmän itse, mitä opinnoiltaan haluavat ja miten oppivat.
Vapaa-ajalla Schönberger on kiertänyt Turun ja Rauman turistikohteita suomalaisten opettajakollegoiden kanssa. Ensikosketus Suomeen ja Skandinaviaan on tehnyt vaikutuksen, ja Schönberger aikookin palata heti syksyllä.
– Olen vaikuttunut, miten ystävällisiä kaikki ihmiset täällä ovat. Tyttöystäväni ja tuleva vaimoni on ilmoittanut haluavansa nähdä revontulet, joten matka Rovaniemelle on jo päätetty.
