Eija Eskola-Buri
Laitilan Urheilutalossa on vuosikymmenten ajan tanssittu, vietetty häitä ja muita juhlia ja käyty kouluakin. Urheilutalon 85-vuotissyntymäpäivästä tulikin sunnuntaina osalle laitilalaisista aikamatka nuoruusmuistoihin ja kaupungin menneisiin vaiheisiin.
Juhlan alkamista uudessa sisääntuloaulassa odotellut Jokke Varjo kertoi harjoitelleensa Urheilutalossa tanssimaan. Siellä hän tanssi myös häävalssin puolisonsa Tutan kanssa vuonna 1962.
– Valssi ja tango olivat mieluisia ja humppaakin tanssimme myöhemmin, mutta foxi tuntui vähän vieraalta, Varjo muisteli hänen ja nyt jo edesmenneen puolison nuoruusvuosia.
Muisteluihin siivitti myös juhlan toinen aihe, kaatuneiden muistopäivä. Sota-ajat liittyvät vahvasti alun perin suojeluskuntataloksi valmistuneen Urheilutalon menneisyyteen ja laitilalaisten sukupolvikokemuksiin.
Juhlapuheen pitänyt kunnallisneuvos Pauliina Haijanen kertoi talon alkuaikojen historiaan liittyvistä dramaattisista käänteistä. Toukokuussa 1939 vietettiin talon vihkiäisiä. Jo lokakuussa talolle kutsuttiin sotapalvelukseen Laitilan ja Kodisjoen miehiä.
– Tammikuussa 1940 talosta tehtiin sotasairaala, Haijanen palautti mieliin nykyään Urheilutalona tunnetun rakennuksen menneisyyttä.
Vuosien 1939–1944 sodissa 80 000 suomalaista lasta lähetettiin sotalapseksi pohjoismaihin.
– Sodan jäljiltä saimme 30 000 sotaleskeä, yli 50 000 sotaorpoa ja 100 00 kaatuneiden vanhempaa. Nämä luvut antavat mittasuhteita sille, miten kokonaisvaltaisesti ja kaikkia kansalaisia sodan kohtalot koskettivat.
Haijasen mielestä on tärkeää vaalia perinteitä, jotka pitävät huolta siitä, että sotakokemukset eivät unohdu. Hän kiitti muun muassa Patria-kiltaa muistoperinteen jatkamisesta. Sen ylläpitämä perinnetila Urheilutalon yläkerrassa esittelee sota-aikaan liittyvää esineistöä.
Haijanen antoi tunnustusta Laitilan kaupunginvaltuustolle, joka teki satavuotisjuhlakokouksessaan tärkeän päätöksen rakennuksen julkisivun entisöinnistä. Kunnallisneuvoksen kiitokset menivät myös hanketta tukeneille kaupungin tekniselle johtajalle Mika Raulalle sekä kotiseutuneuvos Jukka Vehmakselle.
Kunnallisneuvos kertoi puheessaan myös oman muistonsa Urheilutalosta nuoruusvuosiltaan. Haijanen oli 14-vuotias, kun muutamaa vuotta vanhempi sisar houkutteli hänet sunnuntai-illan tansseihin urheilutalolle.
– Ilta oli hauska ja jännittävä. Sain tanssia melkein jokaisen kappaleen. Seuraavana aamuna paluu arkeen ei sitten ollut kovinkaan miellyttävä, hän muisteli.
Haijanen sai vanhemmiltaan ankarat nuhteet: ”flikkasmukul – häpp hiukka. Rippiskoul käymät ja tansseihi pakata”, kuului vanhempien läksytys.
Vanhempien sanat tuntuivat tulevasta kunnallisneuvoksesta silloin nalkutukselta, mutta myöhemmin hän on ymmärtänyt, että niiden tarkoitus oli hyvä ja turvallisuutta luova.
Kaupunginjohtaja Lauri Kattelus muistutti tervehdyksessään, että sodassa kaatuneiden muistaminen ja kansallinen yhtenäisyys ovat juuri nyt ajankohtaisempia kuin vuosikymmeniin.
– Toisesta maailmansodasta opimme Suomessa ajatuksen, jonka puki sanoiksi kenraali Adolf Ehrnrooth: Ei koskaan enää yksin. Lause tehtiin todeksi vasta hetki sitten, ihmisikä sodan päättymisen jälkeen, uusien pilvien kerääntyessä taivaalle, Kattelus sanoi viitaten puolustusliitto Natoon.
Kattelus totesi, että olemassaolostaan kamppailevan Ukrainan ponnistusten seuraaminen on saanut suomalaiset muistamaan ja arvostamaan uhrauksia, joita omat sankarivainajamme ovat maamme hyväksi tehneet.
– Muistamme, emme siksi, että haluaisimme muistaa sodan kauhut, vaan siksi, että muistaisimme rauhan tärkeyden.
Urheilutalolla on Katteluksen mukaan hieno historia. Se on toiminut sotilaiden kokoontumispaikkana, urheilijoiden kotipesänä ja monien yhteisöä rakentavien juhlien tyyssijana.
– Jokainen näistä rakentaa tämän päivän Laitilaa. Arvokkaan rakennuksen julkisivu on nyt kunnossa ja seuraavaksi on toivottavasti sisätilojen vuoro, Kattelus sanoi.
Juhlan juontajana toimi Tapio Kuusisto ja musiikista vastasi Johanna Kaarron johtama Laitilan soittokunta ja Aino Marttilan huiluesitys.
Juhlaväki kiitteli uudistunutta ulkonäköä – toiveitakin esitettiin
Urheilutalon julkisivun entisöinti sai juhlaväeltä kiitosta. Yksi tyytyväisistä oli liikuntaneuvos ja Laitilan pitkäaikainen liikuntasihteeri Ilkka Simola.
– On suuri ilo nähdä Urheilutalo tällaisessa kunnossa, hän kuvaili näkemäänsä.
Simola oli positiivisesti yllättynyt avarasta vaikutelmasta sisääntuloaulassa. Kun pääovi oli vaihtanut paikkaa alkuperäiselle paikalleen ja vanha narikka oli poissa, tila vaikutti entistä väljemmältä.
Simolan kanssa samaa mieltä oli valtuuston varapuheenjohtaja, eläkkeellä oleva Laitilan kaupunginjohtaja Jukka Alkio . Hänelle rakennus on myös arvokas osa sukuhistoriaa.
– Isäni Atte lähti sotaan täältä, Alkio kertoi.
Laitilalaiselle laulaja Rami Rafaelille Urheilutalo on tuttu keikkapaikkana. Hän esiintyi juhlassa ja tahditti sen jälkeen järjestettyjä tansseja.
Laulajan mielestä entisöinti oli tarpeellinen investointi kaupungilta. Liian monta vanhaa rakennusta on hänen mukaansa Laitilassa purettu.
– Tämä talo oli ennen aika ruma, mutta nyt se on juuri niin arvokkaan näköinen kuin historiallisen rakennuksen kuuluukin olla.
Yksi toive hänellä on sisätiloista.
– Akustiikka on tässä tilassa aika haasteellinen. Akustiikkalevyillä tilannetta saataisiin huomattavasti parannettua, hän heitti pallon päättäjille.
Eläkeliiton Laitilan yhdistyksen puheenjohtaja Marjo-Riitta Heininen osallistui juhlan päätteeksi järjestettyihin tansseihin. Hän kehui erityisesti uusia ikkunoita ja niiden pokien punertavaa sävyä, joka sopii täydellisesti yhteen rakennuksen vaalean sävyn kanssa.
– Portaikko ja uusi sisääntulo ovat hienoja ja esteettömyys on otettu huomioon, hän kiitteli.
Aikajana: Suojeluskuntatalosta Urheilutaloksi
- 1938 Suojeluskuntataloa rakennetaan apteekkari Antonin Ruumenin lahjoituksen tukemana. Rakennuksen piirtää Laitilan kunnan palveluksessa oleva rakennusmestari Heikki Enko, joka on suunnitellut monia muitakin Laitilan keskustan rakennuksia.
- 1939 Rakennus otetaan käyttöön tammikuussa
- 1939–1944 Sotapalvelukseen lähtevät miehet kokoontuivat suojeluskuntatalolle. Talvisota alkaa ja suojeluskuntatalosta tehdään sotasairaala. Sotasairaala puretaan 1944 ja suojeluskunta lakkautetaan.
- 1945–1959 Talo toimi yhteiskouluna vuoden 1958 loppuun asti.
- 1959 alussa uusi koulutalo valmistuu ja saman vuoden maaliskuussa yhteiskoulun kannatusyhdistys myy talon Laitilan urheilutalosäätiölle.
- 1964 Rakennus peruskorjataan. Talo palvelee sisäliikuntatilana, juhlasali laajennetaan ja siitä tulee suosittu tanssipaikka sunnuntaisin. Sisäänkäynti siirretään alkuperäiseltä paikalta Urheilutien varrelle.
- 1966 Korjauksen kohteina toimisto- ja urheilutiloja. Juhlasaliin rakennetaan näyttämö.
- 1970-luku Talossa toimii mm. bingo ja alakertaan rakennetut painonosto- ja painisalit. Lisäksi se tarjoaa tiloja kokouksien ja erilaisten tilaisuuksien järjestäjille.
- 1986 Kaupunki ostaa urheilutalosäätiöltä talon omakseen.
- 2012 Laitilan kaupunginvaltuusto täyttää sata vuotta ja tekee juhlakokouksessaan päätöksen Urheilutalon julkisivun entisöimisestä alkuperäiseen asuunsa.
- 2019 Patria-Killan perinnetilan avajaiset yläkerrassa.
- 2023 Julkisivuremontti alkaa.
- 2024 Uusi ulkoasu on valmis keväällä ja talo otetaan uudelleen käyttöön. Pääovi on siirretty alkuperäiselle paikalle. Talon 85-vuotisjuhlat järjestetään toukokuussa kaatuneiden muistopäivänä.Aikajanan lähteet:Laitila 1900-luvulla -teos, Laitilan Jyskeen ensimmäiset sata vuotta-historiikki.
