Risto-Matti Kärki
Riikka Kutila on monta kertaa saanut ihmettelyjä, että miten hän on jaksanut nähdä niin paljon vaivaa retkiruokailun eteen. Todellisuudessa taika piilee juuri siinä, että vaivaa ei tarvitse nähdä.
– Nyt olen pakannut ainekset pieneen purkkeihin, mutta voisin vain käydä kaupan kautta, Riikka muistuttaa.
Hiunjärven laavulla on nuotiopaikka, mutta metsäpalovaroituksen aikaan ei nuotiota sovi sytyttää. Erilaisia retkikeittimiä voi käyttää silloinkin ja hän on valinnut kaasukäyttöisen trangian, jolla valmistaa helposti kolmen ruokalajin retkiaterian.
Muutama vuosi sitten erä- ja luonto-oppaaksi valmistunut Riikka Kutila palaa aina kesäksi kotikaupunkiinsa Uuteenkaupunkiin. Talvet hän on viettänyt pohjoisessa, jossa on päässyt opastamaan turisteja ja samalla itsekin hieman testaamaan erätaitojaan.
Viime talven hän työskenteli inarilaisessa hotellissa, jossa oli paljon ulkomaalaisia kävijöitä.
– Toissa talvena olin Pohjois-Norjassa. Halusin vähän valmentaa kielipäätä samalla.
Opinnoissa yksi opinnäyte liittyi eräruokailuun, johon hän tutustui jo nuorena partiolaisena.
– Ruoka on tärkeä osa retkeilyä, Riikka muistuttaa.
Retkiruokaan vaikuttaa paljon, mihin vuodenaikaa on liikkeellä. Kuivatut ruoat sopivat kuitenkin milloin vain ja kuivattaminen on helppoa kotonakin.
– Itse voi kuivattaa sieniä ja marjoja. Ja tietysti heinäkuusta lähtien voi poimia marjoja luonnosta.
– Suomen luonnossa kasvaa heinäkuusta lähtien mustikoita, puolukoita, karpaloita ja muita marjoja.
Sienten suhteen pitää olla lajituntemusta, mutta myös varma tietoa siitä, että niitä löytyy, sillä ruokaa ei kannata rakentaa sienten ympärille, jos niitä ei olekaan.
Riikka on esimerkiksi valmistanut luonnossa spagetti bolognesen kuivatuista aineksista. Siihen sienet sopivat mukaan, mutta eivät ole pääraaka-aine
Jos suunnittelee pidempää reissua, kannattaa miettiä tarkasti, mitä pakkaa mukaan.
– Kesällä kaikki voi pilaantua ja talvella jäätyä, Riikka naurahtaa.
Liikaa ei voi kuitenkaan kantaa ruokaa mukanaan. Vettä tarvitaan aina, mutta sitäkään ei voi olla litratolkulla.
– Usein suunnittelen retken niin, että vettä on saatavilla luonnosta. Etelä-Suomessa se on vaikeampaa.
Talvella vettä voi sulattaa lumesta ainakin keittämistä varten. Kuivatuista ruoista sekä pussiruoista saa kiehuvaa vettä lisäämällä syömävalmiita. Vaelluksille ne sopivat mukaan, koska eivät paina paljon, mutta eivät välttämättä ole suuria makuelämyksiä.
Riikka suosittelee syömään retkilläkin sellaista ruokaa, mihin on tottunut. Vanhan sanonnan mukaan ruoka maistuu joka tapauksessa luonnossa paremmalta.
Hiunjärven laavulla Riikka valmistaa quesadillan, joissa tortillalettujen väliin tulee salsaa, maissia, kanaa ja juustoraastetta. Ruokia ei tarvitse erikseen kypsentää, vaan tortillalätyt vain kuumennetaan molemmilta puolilta trangialla.
– Näiden väliin voi laittaa, mitä haluaa. On helppo soveltaa oman mielen mukaan.
Jos nuotion saa sytyttää, saman ruoan voi helposti valmistaa nuotiolla, jos on mukana ritilä tai halsteri.
Toiseksi ruokaisammaksi nuotioherkuksi hän on valinnut paahtoleivän, jonka välissä on pestoa, mozzarellaa ja tomaattia.
– Pesto säilyy hyvin. Myös näitä voi soveltaa eri tavoilla. Ei tarvitse kuumentaa, vaan lämmittää sen verran, että on rapeaa.
Ritilää tai halsteria voi käyttää myös leipien lämmittämiseen.
– Voi käyttää mitä leipää vain. Tai voi tehdä burgerin, minkä väliin sopii myös kasvikset tai kana, Riikka vinkkaa.
Sosiaalisesta mediasta löytyy nykyisin paljon videoita, joissa valmistetaan luonnossa lähes mitä tahansa. Esimerkiksi toimittaja Tommi Manninen saa luonnossa kokkailun vaikuttamaan helpolta, mitä se voi ollakin.
Riikka Kutilan mielestä on vain hyvä, jos näin yhä useampi hakeutuu luontoon. Luonnossa pitää kuitenkin muistaa vanha totuus, että minkä jaksat kantaa sinne, jaksat kantaa myös takaisin.
Riikalla on usein muovipussi mukana repussa, johon saa roskat. Monilta laavuilta myös löytyy roskasäiliöt ja paperit voi polttaa nuotiossa, jos sen saa sytyttää.
Korona-aika opetti, että aina eri tarvitse lähteä kauas. Uudenkaupungin Santtiossa asuva Riikka lähti puolisonsa kanssa telttailemaan Hiunjärven maastoon eli vain muutaman kilometrin päähän kotoa. Silti tuntui kuin olisi oikealla retkellä.
Ugista löytyy Hiunjärven lisäksi Kasarminlahti, joka lienee monelle kaupunkilaiselle tuttu. Riikka suosittelee myös Pamprinniemen luontopolkua, vaikka siellä ei saakaan Natura-alueesta johtuen tehdä avotulta.
Vain muutaman tunnin ajomatkan sisältä löytyy runsaasti kiehtovia kohteita. Useamman kunnan alueella sijaitseva Kurjenrahkan kansallispuisto on Varsinais-Suomen helmi, jossa on useita eri reittejä.
– Opiskelin Forssan seudulla, josta löytyy Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot ja muitakin kohteita. Sinne on reilut pari tuntia matkaa.
Retkillä aina puukkoa mukanaan kantava Riikka suunnittelee tarkasti etukäteen, mitä ulkona on mahdollista valmistaa. Suomalainen ottaa helposti vain makkarapaketin, mutta paljon muutakin voi syödä luonnossa.
Suunnittelu pätee myös ruoan valmistamiseen, sillä joko polttonesteellä tai kaasulla toimivat trangiat ovat kevyitä ja ajavat asiansa, jos nuotiota ei saa sytyttää.
Riikka itse suosii kaasukäyttöistä retkikeitintä.
– Kaasu on helpompi ja nopeampi sekä siistimpi käyttää.
20 vuotta partiossa mukana olleella Riikalla on muitakin vinkkejä. Kylmälaukkua ei välttämättä jaksa raahata mukana, mutta kylmäkallen voi laittaa villasukan sisään viilentämään ruokia. Suodatinpussit taas ovat oivia taskuja leipien nauttimiseen.
Muuten kylmien ruokien säilytykseen hän suosittelee termospulloja tai muita -astioita, joissa voi kuuman ohella säiliöä myös kylmää.
– Olen testannut. Toimii.
Myös retkiruokailun kruunaa jälkiruoka. Tällä kertaa jälkiruoaksi valmistuu eräänlainen Pappilan hätävara, joka muodostuu suklaapäällysteisistä kekseistä, vadelmista ja vaniljakastikkeesta. Kaikki nämä voi korvata jollakin toisella raaka-aineella ja marjoja voi lisätä oman maun mukaan lisää. Jäätelökin sopii mukaan, jos sen vain saa pysymään kylmässä.
– Partiossakin tätä tehtiin usein ja lapset tykkäävät, Riikka hymyilee.
Laavuja ja luontopolkuja
Uusikaupunki:
- Oinassaaren laavu, Oinassaarentie 166
- Kasarmilahden laavu, Kasarminlahdentie 8
- Hiunjärven laavu, Santtiontie 17
- Pamprinniemen luontopolku, Hauintie 259
Laitila:
- Vähä-Tulejärven luontopolku ja laavu, Hiihtomajantie
Vehmaa:
- Tummamäen luontopolku ja laavu, Tummamäentie 60
Pyhäranta:
- Hierkonpolku, Täpöntie 27
Taivassalo:
- Hakkenpään laavupolku, Hakkenpääntie 808
- Helsinginrannan uimaranta, Praakintie 62
Kustavi:
- Kivimaan laavu, Vähämaankuja
- Laukkarin laavu, Ruoninluodontie 100 D
