Perussuomalaisten kansanedustaja, eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila avasi Laitilassa järjestetyssä yleisötilaisuudessa näkemyksiään Euroopan unionin laajentumisen kipupisteistä.
Junnila muistutti, miten monitahoinen prosessi on päästä EU:n jäsenmaaksi jo yksin siitä syystä, että se vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.
Lisäksi jäseneksi mielivän maan tulee täyttää tiukat kriteerit, joiden mukaan sillä esimerkiksi tulee olla demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelun takaavat vakaat instituutiot sekä kyky panna täytäntöön kaikki EU:n lait.
Parhaillaan EU-maiden joukkoon toivoisi pääsevänsä moni sellainen maa, jolla siihen ei vielä ole edellytyksiä.
JUNNILA avasi joidenkin EU:n jäsenmaiden ja jäsenyydestä haaveilevien maiden välisiä jännitteitä osoittaakseen, että toive EU-jäsenyydestä voi torpata tällaisiin eturistiriitoihin.
Hän näkee EU:n laajenemisessa varteenotettavia hyötyjä.
– Jos EU sanoo aina ei, maa alkaa todennäköisesti hakea kumppania muualta, esimerkiksi Venäjästä. Jos EU ei laajene, alkaa Venäjä lähentyä EU:n ulkopuolelle jäävien maiden kanssa.
VAIKKA julkisuudessa on ollut paljon puhetta esimerkiksi Ukrainan EU-jäsenyydestä, niin asia ei ole Junnilan mukaan vielä kovinkaan akuutti. Yhdeksi isoksi esteeksi hän nosti Ukrainassa rehottavan korruption, jota maassa tosin on alettu vahvasti suitsia.
Lähellä EU-jäsenyyttä ovat Junnilan mukaan Pohjois-Makedonia sekä erityisesti Montenegro. Hän linjasi, ettei EU:n laajenemisesta saa koitua suomalaisille veronmaksajille kohtuutonta taloudellista taakkaa.
Keskisarja ruoti EU:n perustuksia, Ruotsila Trumpin EU-suhdetta
Vilhelm Junnilan kanssa puhujina samassa tilaisuudessa olivat myös hänen kansanedustajakollegansa, historioitsija Teemu Keskisarja (ps.) sekä poliittisen historian professori, Yhdysvaltain historian dosentti Markku Ruotsila.
Keskisarjan pitämän luennon otsikkona oli Euroopan yhdentymisen historia antiikista Euroopan unioniin, Ruotsila puolestaan puhui aiheesta EU ja Trump – mikä neuvoksi?
KESKISARJA aloitti esityksensä esittämällä, että EU:ssa on hänen mielestään meneillään kaikkien aikojen suurin historian uudelleenkirjoitusprojekti.
– Kaikki me näissäkin vaaleissa hymistelemme eurooppalaisille arvoille, jotka tosiasiassa ovat EU:n plagiaatteja ja tuotevarkauksia. Niin sanotut eurooppalaiset arvot ja eurooppalaisuuden idolit ovat ihmisiä ja asioita, jotka EU ottaa omiin nimiinsä, vaikka ne tapahtuivat muutamia tuhansia vuosia sitten vailla mitään yhteyttä Brysseliin tai Strasbourgiin.
KESKISARJA kritisoi, miten EU:n perustajaksi esitetään milloin Sokratesta, milloin Jeesusta. Hänen näkemyksensä on, että kumpaakin voidaan pikemminkin luonnehtia EU-vastaiseksi kuin sen pönkittäjäksi.
– Sokrates ei kannattanut edes Ateenan tai antiikin Kreikan yhdentymistä, Keskisarja sanoi ja Jeesuksen hän kuvasi kuolleen Euroopan ensimmäisen yhdentymisen ristillä Rooman imperiumin myötävaikutuksella.
– EU:n perustajat ovat olleet pikemminkin asemiehiä kuin suuria ajattelijoita tai kulttuuripersoonia, Keskisarja sanoi ja nosti EU:n taustahahmoiksi erityisesti Adolf Hitlerin sekä Josef Stalinin.
– Toinen maailmansota syttyi Euroopan pakkoyhdentämisen tähden. Adolf Hitler jos kuka oli Euroopan yhdentäjä henkeen ja vereen. Hitler himoitsi yhtenäistä, rajatonta Suur-Saksan Eurooppaa, hän perusteli ja kuvasi Josef Stalinin yhdentäneen Euroopan panssarivaunujensa teräksellä ja saaneen maanosan itäiselle puoliskolle 40 vuotta kommunismin pakkovaltaa.
MARKKU Ruotsila kuvasi omassa luennossaan, miten Donald Trump ei todellakaan ole EU:n ystävä.
– Hän ei ole minkään tällaisen ylikansallisen byrokratian, pakottamisen, sääntelemisen ja toismielisten sensuroimisen tai vihreän siirtymän ystävä, Ruotsila luetteli ja totesi Trumpin tarjoavan valtaan noustuaan tilalle mallia, jossa ”itsenäiset kansallisvaltiot tekevät vapaaehtoisesti yhteistyötä asioissa, joissa haluavat tehdä yhteistyötä”.
Ruotsila kritisoi sitä, miten Suomessa pelotellaan Trumpin presidenttiydellä.
– Sanotaan suunnilleen, että koko maailma tulee romahtamaan, kun Trump palaa valtaan.
Hänen mielestään pitäisi katsoa Trumpin edellistä presidenttikautta.
– Ei silloin maailma, eikä edes EU tai Nato, romahtanut.
ENNEN muuta Ruotsila kehottaa kuuntelemaan, mitä mieltä amerikkalaiset ovat. Ja he haluavat Trumpin hallinnon takaisin, Ruotsila sanoi.
– Ei ehkä kaivata Trumpia tai hänen tyyliään, vaan Trumpin politiikkaa ja sen tuloksia.
Miksi näin? Koska asiat olivat silloin amerikkalaisten mielestä paljon paremmin, hän vastasi.
Ruotsila ei pidä sattumana sitä, että Trumpin presidenttikauden aikana Venäjä ei hyökännyt Ukrainaan. Hänestä taustalla on Trumpin käyttämä hullun pommimiehen -taktiikka.
– Siinä itsestä luodaan sellainen vaikutelma, että on niin hullu, ettei häntä kannata haastaa, Ruotsila avasi ja sanoi Trumpin esimerkiksi uhanneen, että jos Venäjä hyökkää Ukrainaan hänen aikanaan, hän pommittaa saman tien Moskovaa.
