Ari Anteroinen
Keskustan Euroopan parlamentin edustajaehdokas Timo Kaunisto (kesk) vietti helteisenä lauantaina muutaman tunnin tutussa vakkasuomalaisessa ympäristössä, kun hän jalkautui ihmisten pariin tekemään vaalityötä hyvinkin perinteiseen tyyliin.
Ensin Keskusta-viiri lepattamaan marketin sisäänkäynnin kupeeseen, muutaman vuoden vanha Tosissaan-sloganilla varustettu vaalijuliste pystyyn, karkkikori ja nippu vaaliesitteitä käteen ja ihmisiä jututtumaan.
Loimaan Alastarossa majaansa pitävä Kaunisto, 61, joka on istunut muun muassa kansanedustajana kaudet 2007–2011, on tuttu mies monelle uusikaupunkilaiselle ja laitilalaiselle, sillä monien eri luottamustoimien lisäksi hän toimi maatalousyrittäjänä silloisen puolisonsa kotitilalla Laitilassa 1997–2007 päätoimisuuntana luomukanatalous.
Mutta mikä vetää Kaunistoa Eurooppaan? Hänhän oli aikanaan kovastikin EU:ta vastaan?
– Eurooppa on isossa murroksessa. Moni asia on muuttumassa. Silloin 30 vuotta sitten olin MTK:n palveluksessa ja maatalouspolitiikan muutos oli iso asia. Silloin peruste mennä Eurooppaan oli turvallisuuspolitiikka. Neuvostoliitto oli hajonnut ja haettiin luonnollisesti sellaista länsimaalaista yhteisöllisyyttä. Silloin vastustin sitä, koska mielestäni sopimus oli puutteellinen ja meillä oli huono tietämys siitä, mitä Maastrichtin sopimus velvoittaa. Olin syksyllä 1994 myös kansanäänestyksen ei-liikkeen toiminnanjohtajana. Päätimme jo silloin elää tuloksen mukaisesti, Kaunisto kertoi.
– Nyt vasta 30 vuoden päästä niitä turvallisuuskysymyksiä toden totta koetellaan. Nyt haluan EU-parlamenttiin oikeastaan kahden asian takia. Ensin turvallisuus ennen kaikkea. Euroopalla ei varaa hävitä tätä sotaa. Euroopan on ryhdistäydyttävä ja pidettävä huoli, etteivät äärilaidat vahvistu. On myös pystyttävä maailman tilanteen muutokseen, sillä Kiina vahvistuu ja myös Yhdysvalloissa tapahtuu kaikenlaista.
Toisena Kaunisto mainitsee ruokajärjestelmän, joka on hänen erikoisosaamistaan.
– Muutos on ilmeinen, eikä vähiten ilmastonmuutoksen takia. Myös fossiilitaloudesta pitää päästä eroon. Meidän pitää päästä venäläisestä fossiilienergiasta ja ammoniakista eroon. Se pitää korvata vihreällä uusiutuvalla energialla, kuten vihreällä vedyllä. Se on aika iso urakka.
– Tähän liittyy iso maatalousvaltio Ukraina, joka on otettava EU:n jäseneksi jollakin aikavälillä. Se muuttaa perinteisen eurooppalaisen maatalouspolitiikan kerta heitolla, Kaunisto jatkoi.
Kun Laitilassa oltiin ja ala on Kaunistollekin tuttu, puheeksi otettiin myös kananmunat.
– Kyllähän laitilalainen ja suomalainen kananmuna pärjää Euroopassa hyvin ja vientiä on. EU:ssa saatiin neuvotella yksi hyvä sopimus eli salmonellavapaus. Eli suomalaiset ja ruotsalaiset munat ovat salmonellavapaita. Tuotantoketju on hyvin tarkasti kontrolloitu ja pidetty tautivapaana muistakin taudeista. Se on myös eettisesti oikein tuotettua. Kananmunia menee Keski-Eurooppaan kohtuullisia määriä, Kaunisto tiesi.
Hänen mukaansa suomalainen elintarvike on ylipäänsä sellaista, että sitä voitaisiin tuottaa hyvinkin 7–8 miljoonalle hengelle.
– Kaikkea potentiaalia ei ole vielä käytetty. Kun Etelä-Eurooppa valitettavasti kuivuu kuumuuden ja ilmastonmuutoksen takia, ruoantuotanto siirtyy pohjoisemmaksi. Ja yksi merkittävä luonnonvara Suomessa on puhdas pohjavesi.
Laitilalainen Jaakko Raula tuli ihmettelemään ehdokkaan kanssa, mikä järki on siinä päästöoikeuksien myymisessä ja ostamisessa.
– Se ei mene mitenkään tavallisen kansalaisen järkeen, vaikka rautalangasta väännettäisiin, Raula puhisi.
– Vanhana metsämiehenä muistan, miten täälläkin vanhaan hyvään aikaan hoideltiin kulotukset ja muut. Silloin hoidettiin metsät ja kyllä kai niitä nytkin hoidetaan, vaikka tuntuu että nuo vihreät tuntuvat pistävän hanttiin.
Erkka Marttila asettautui hänkin Laitilan K-Supermarketin edustalla muodostuneeseen keskustelurinkiin. Hän totesi olevana enemmän kuuntelijana.
– Kävin kyllä jo ensimmäisenä ennakkovaalipäivänä äänestämässä Timoa, joten kaikki on kunnossa, laitilalainen totesi.
