Eija Eskola-Buri
Luonto viheriöi ja linnut laulavat, kun kymmenkunta naista saapuu toukokuisena torstaina Lehtoniemen leirikeskukseen mukanaan makuualusta ja juomapullo. Tämä on ilta, jota he ovat odottaneet. Edessä on Hiljaisuuden jooga ja puolitoista tuntia aikaa pysähtyä hetkeen. Samaan aikaan yksin ja yhdessä muiden kanssa. Kännykkäkin on hiljaisessa tilassa.
Osallistun joogaan toimittajana, mutta harjoitus vie heti mukanaan. En tarkkaile ympäristöä enkä muita osallistujia, vaan keskityn vain ohjaajana toimivan Pia Penttisen rauhoittavaan ääneen.
Huomaan tulleeni eräänlaiselle pyhiinvaellukselle, jonka kohde on – tai ainakin pitäisi olla – jokaiselle osallistujalle läheisin kaikista: oma mieli ja keho. Kiireisessä ja suorittavassa arjessa sekin yhteys valitettavasti helposti katkeilee ja karkaa kauas kuin pilvet Rauli Badding Somerjoen legendaarisessa laulussa.
Penttisen mukaan joogaharjoitus auttaa löytämään myötätuntoa ja rakkautta niin omaa elämää kuin toisia ihmisiä kohtaan.
– Voidaan puhua avarasta hengellisyydestä, hän kuvailee.
Joogassa ei tarvitse ajatella menneitä ja tulevia eikä varsinkaan keskeneräisiä asioita.
– Kuulostele rauhassa omaa vointiasi. Kysy lempeästi itseltäsi, mitä minulle kuuluu, ohjaaja Pia Penttinen kehottaa osallistujia.
Hitaasti tehtävät sisään ja -uloshengitykset tukevat joogaliikkeitä ja auttavat keskittymään.
– Hengitä ulos levottomuutta ja kireyttä, hengitä sisään rauhaa ja rentoutta, Penttinen neuvoo ja aistin, kuinka jäykkä kroppani ja ylikierroksilla surraavat aivoni rentoutuvat.
Hiljaisuuden jooga on ollut Laitilan seurakunnan toiminnassa mukana jo noin kolmen vuoden vuoden ajan. Nuorisotyönohjaaja Pia Penttinen kiinnostui sairaalapastori Heli Harjunpään kehittämästä uudesta toimintamuodosta ja osallistui Hiljaisuuden Ystävät ry:n järjestämälle kurssille vuonna 2020–2021 yhdessä Laitilan seurakunnan pappina silloin toimineen Riikka Hietasen kanssa.
Naisten ajatuksena oli alkaa ohjata yhdessä Hiljaisuuden joogaa ja niin tapahtuikin. Kohderyhmänä oli erityisesti väsyneet äidit. Penttisen ja Hietasen Teamsissä vetämät etäharjoitukset keräsivät ensimmäisenä koronavuonna 2020 osallistujia ympäri Suomen. Sittemmin Hietanen lähti Naantaliin ja Penttinen on ohjannut joogaa yksin Laitilan seurakunnassa viisi tai kuusi kertaa vuodessa.
– Mukana on ollut kaikenikäisiä ja erilaisessa elämäntilanteessa olevia naisia, niin rippikouluikäisten nuorten äitejä kuin isoäitejäkin, hän kertoo.
Uusi toimintamuoto on saanut kiitosta, mutta myös arvostelua. Osa seurakuntalaisista katsoo, että jooga ei edusta kristillistä perinnettä. Suomen kansalaisopistoihin joogan toi aikoinaan 1960-luvulla teologi Elvi Saari.
Yksi Hiljaisuuden joogan puolestapuhujista on Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen , joka on itsekin kouluttautunut Hiljaisuuden joogan ohjaajaksi. Piispa kirjoitti aiheesta Turun Sanomien kolumnissaan: ”Historiassa jooga on katsomuksellisesti moninainen ilmiö ja sitä on eri aikoina harjoitettu myös useiden eri uskontojen piirissä. Olennaista on muodon lisäksi sisältö. ”(TS 21.4.2023)
Pia Penttinen on samoilla linjoilla piispan kanssa.
– Jooga on muokkautunut tuhansien vuosien aikana. Siinä on useita eri tyylejä ja lajeja kuten musiikissakin.
Penttisen mielestä seurakuntien pitää uudistua ja löytää uusia tapoja palvella jäseniään.
– Jotkut arvostelijat ovat ehdottaneet, että eikö tämä voisi olla hiljaisuuden jumppaa. Ei voi, sanoo Penttinen ja viittaa joogan hengelliseen ulottuvuuteen.
Raamatun kohdat ja rukoukset tekevät Hiljaisuuden joogasta kristillisen, fyysisesti se muistuttaa hathajoogaa.
Kevään viimeinen Hiljaisuuden jooga päättyy Lehtoniemessä kiitollisuusharjoitukseen. Ohjaaja kehottaa osallistujia liittämään kämmenet yhteen rintakehän eteen ja sulkemaan silmät.
– Nyt saat päästää irti takertumisesta ja liiasta kiinni pitämisestä. Tunne yhteys toistemme kanssa, Penttinen sanoo ja kilauttaa kolme kertaa äänimaljaa, joka soi hiljaisuudessa lempeästi kuin kirkonkellot.
Minä huomaan olevani melkein nukuksissa. Mietin, jospa ohjaaja voisi tulla luokseni unettomina öinä tekemään tämän saman harjoituksen.
Mikä Hiljaisuuden jooga?
- Kristillisen joogan muoto.
- Kehittäjä sairaalapappi, joogaopettaja Heli Harjunpää, joka valittiin Vuoden papiksi vuonna 2022.
- Pohjautuu lempeisiin joogaliikkeisiin ja vanhaan kristilliseen perinteeseen.
- Liikkeet on muokattu hathajoogan liikesarjoista kaikille sopiviksi.
”Joogan jälkeen nukun aina hyvin”
Lehtoniemen joogaharjoitus oli kevään viimeinen ja osallistujien toivomuksesta sen päätteeksi naiset suuntasivat vielä rantasaunan löylyihin. Osa pulahti Särkijärveen.
Tiia Ojala sanoo olevansa teinien äitinä aina menossa, mutta Hiljaisuuden joogassa hänkin on oppinut pysähtymään.
– Leposyke laskee ja tiedän jo etukäteen nukkuvani harjoituksen jälkeen aina hyvin.
Ojala sanoo löytäneensä joogasta juuri hänelle sopivan toimintamuodon seurakunnasta. Yhteys on lasten kerho- ja rippikouluaikoina ollut tiivistä, mutta nyt nuorinkin lapsista on jo käynyt rippikoulun.
Hiljaisen harjoituksen vastapainoksi saunan jälkeisellä iltapalalla riittää naurua ja iloista puheensorinaa.
– Meillä on täällä tosi hyvä porukka, Ojala kehuu harrastuksensa sosiaalista puolta. Hän paljastaa, että naiset käyttävät harrastuksestaan usein lempinimeä Jeesusjooga.
– Mutta älä vaan sitä lehteen kirjoita, hän naurahtaa.
Yhteisestä päätöksestä kirjoitan sen kuitenkin, sillä ohjaaja Pia Penttinen pitää sitä hyvänä nimenä. Tiina Welling osallistui ensimmäisen kerran Hiljaisuuden joogaan työnsä puolesta, kun seurakunta kutsui yhteistyökumppaneitaan virkistyspäivään. – Pia sanoi silloin, että pitäisikö tätä joogaa alkaa järjestää säännöllisesti ja vastasin, että todellakin pitäisi, Welling kertoo. Penttisen vetämissä harjoituksissa parasta on naisten mukaan rauha sekä lupa olla siellä omana itsenään ilman minkäänlaisia suorituspaineita. Viimeisiä mehuja ei vedetä irti kehottamalla jaksamaan ja vielä kerran jaksamaan, vaan harjoituksissa saa olla itselleen armollinen. Erityisen mieleenpainuvaa naisten mielestä ovat olleet Hiljaisuuden joogan harjoitukset Laessaaren kappelissa, jonka korkeassa tilassa voi tavoittaa jopa pyhyyden kokemuksen.
