Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan Suomen susikanta jatkaa tasaista kasvuaan. Koska Vakka-Suomessa, kuten muuallakin Lounais-Suomessa, on Suomen tihein susikanta, myös tällä alueella susien asema on vahvistunut. Tuoreimman arvion mukaan Suomessa on todennäköisesti 62 parin tai perhelauman asuttamaa reviiriä, joista valtaosa sijaitsee Lounais-Suomessa. Lukumäärällisesti susia on Suomessa arviolta 300. Susinaaras saa pentunsa keväällä tai alkukesästä, joten susien määrä lienee tällä hetkellä korkeampi. Luke kertoo, että yksilöiden lukumäärään on laskettu mukaan myös niin sanotut vaeltavat sudet eli ne, jotka eivät kuulu tiedettyihin laumoihin.
Lounais-Suomessa perhelaumojen määrä on kasvanut tasaisesti joka vuosi viimeisten kolmen vuoden aikana. Länsi-Suomessa oli keväällä 2024 neljä perhelaumaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Itä-Suomessa perhelaumojen määrä on pysynyt ennallaan tai laskenut hieman.
Vakka-Suomen alueella liikkuu susia viidestä laumasta. Suurin niistä on Laitilan ja Mynämäen alueella liikkuva Kaivolan lauma, jossa oli keväällä todennäköisesti seitsemän yksilöä.
– Viime vuosina susikanta on keskittynyt entistä vahvemmin lounaiseen Suomeen, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola vahvistaa.
Kojolan mukaan syy siihen, miksi susi viihtyy niin hyvin Lounais-Suomessa, on alueen vahva valkohäntäpeurakanta.
Aiemmin on arvioitu, että susi tarvitsee yli 1 000 neliökilometrin suuruisen reviirin. Etenkin Lounais-Suomessa susien reviirit on kuitenkin arvioitu olevan huomattavasti tätä pienempiä. Esimerkiksi Kaivolan ja Kustavin laumat elävät noin 300 neliökilometrin suuruisella reviirillä.
Kojolan mukaan reviirien pienentyminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa, ja sitä selittää saaliseläinten eli käytännössä valkohäntäpeurojen suuri määrä.
– Sudet ovat valmiita tinkimään reviirin koosta, ja sen mahdollistaa runsas pienten hirvieläinten kanta, Kojola kertoo.
Kaikki Vakka-Suomen laumat ovat perhelaumoja. Koko Suomen mittakaavassa perhelaumojen määrä on kasvanut viidellä prosentilla. Sen sijaan arvio susiyksilöiden määrästä Suomessa on pysynyt ennallaan tai lukujen valossa jopa hieman laskenut. Tämä ristiriitaisuus selittyy Luken mukaan sillä, että perhelaumat ovat pienempiä kuin viime vuonna.
Luke esitteli myös ennustettaan siitä, mihin suuntaan Suomen susikanta muuttuu. Johtava tutkija Samu Mäntyniemi Luonnonvarakeskuksesta arvioi, että todennäköisesti susikanta jatkaa tasaista kasvuaan myös lähitulevaisuudessa. Ennuste on laskettu sillä oletuksella, että suden kannanhoidollista metsästystä ei tehdä. Ennusteeseen liittyy kuitenkin jonkin verran epävarmuutta molempiin suuntiin.
Vakka-Suomen susilaumat
Kaivolan lauma
Laumassa oli keväällä todennäköisesti seitsemän yksilöä.
Lauman reviiri on 350 neliökilometriä, ja se rajoittuu pääasiassa Laitilan ja Mynämäen alueille.
Keväällä laumasta tehtiin 23 havaintoa.
Lauman reviirillä ei havaittu vaeltavia susia.
Ihoden lauma
Laumassa oli keväällä todennäköisesti neljä yksilöä.
Lauman reviiri on 1 180 neliökilometriä, ja se ulottuu Pyhärannan, Rauman, Euran ja Uudenkaupungin alueille.
Laumasta tehtiin keväällä 38 havaintoa
Reviirin alueella on havaittu kaksi vaeltavaa sutta.
Kustavin lauma
Laumassa oli keväällä todennäköisesti neljä yksilöä.
Lauman reviiri on 320 neliökilometriä, ja se ulottuu Kustavin ja Naantalin alueille.
Keväällä laumasta tehtiin seitsemän havaintoa.
Lauman reviirillä ei havaittu vaeltavia susia.
Vehmaan lauma
Laumassa oli keväällä todennäköisesti kuusi yksilöä.
Lauman reviiri on 690 neliökilometriä, ja se ulottuu Laitilan, Uudenkaupungin, Vehmaan, Naantalin, Mynämäen ja Kustavin alueelle.
Keväällä laumasta tehtiin 37 havaintoa.
Lauman reviirillä ei havaittu vaeltavia susia.
Mietoisten lauma
Laumassa oli keväällä todennäköisesti kuusi yksilöä.
Lauman reviiri on 690 neliökilometriä, ja se ulottuu Mynämäen, Kustavin, Naantalin, Laitilan, Uudenkaupungin ja Vehmaan alueelle.
Laumasta tehtiin keväällä 37 havaintoa.
Lauman alueella ei havaittu vaeltavia susia.
