Seurakunnan kausityöntekijät Mia Virtanen sekä Natalia Dyachuk ovat työskennelleet ulkona huhtikuun puolivälistä saakka, joten myös hellepäivät ovat tulleet heille tutuiksi.
– Työhömme kuuluu ruohonleikkuuta, trimmeröintiä, orvokkien istutusta ja poistoa, sekä kesäkukkien istutusta niin hoitohautoihin kuin kirkkopuistoonkin, Virtanen luettelee.
– Sen lisäksi perkaamme kukkamaita, pesemme hoitohautojen kiviä ja leikkaamme pensaita, hän jatkaa.
Työtä tehdään luonnollisesti sään ehdoilla. Aloitus- ja lopetuspäivät määräytyvät sään mukaan, mutta yleensä työt alkavat huhtikuussa ja päättyvät lokakuussa. Virtanen ja Dyachuk työskentelevät keskustan lisäksi myös Laessaaressa.
Hellepäivinä pidetään enemmän taukoja varjossa ja juodaan paljon vettä.
– Kuumassa on aika tukala työskennellä, että itse pidän ainakin viileämmästä, Virtanen kertoo.
Viileämmällä kelillä vaatteilla voi säädellä omaa lämpötilaa melko hyvin. Kuumuus vaikuttaa myös kasveihin, ja niitäkin täytyy kastella useammin auringon porottaessa.
– Viime vuonna tein tätä samaa työtä, ja sitä ennen olen ollut Pyhärannassa, kertoo Virtanen.
Hänen mukaansa parasta ulkotyössä on ihmisten näkeminen.
– On mukavaa viettää aikaa ulkona ja vaihtaa pari sanaa ohikulkijoiden kanssa, hän hymyilee.