Eija Eskola-Buri
Kahvia nautittiin Hinnerjoki-päivillä tänä vuonna kakkupalan kera. Juhlaan oli aihetta, kun Hinnerjoella syntyneen vaskiseppä Werner Sigfrid Sundelinin tekemä yli satavuotias kuparipannu oli palannut juurilleen.
Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Outi Kortelainen kertoi, että kahvipannun on lahjoittanut Ari Moskari. Nyt se on kaikkien nähtävillä museon Tulkkast kaffel-näyttelyssä.
Komea kahvipannu innoitti kotiseutuyhdistystä ottamaan kahvin teemaksi tämän vuoden näyttelyssä. Aiheeseen perehtynyt matkailuopas ja armoitettu tarinansiskijä Jukka Veranen Laitilasta valotti kahvin historiaa ja omakohtaisia muistojaan aiheesta.
Tarinan mukaan kahvin keksivät paimentolaiset jo 1200 vuotta sitten Abessiniassa.
– Lampaat olivat syöneet laitumella kasvin papuja ja lehtiä ja niinpä paimenkin päätti niitä maistella, Veranen kertoi.
Kahvia on haukuttu paholaisen juomaksi ja sitä on käytetty lääkeaineena. Sen juomisesta on aikoinaan Suomessa jopa verotettu. Perimisestä pitivät Verasen mukaan huolta valtiovallan palkkaamat kahvinnuuskijat.
1700-luvun lopulla kahvipannut ja esineet määrättiin Suomessa tuhottaviksi.
– Esimerkiksi Uudessakaupungissa Sundholman kartanossa vietettiin kahvipannujen hautaustilaisuus ja kaikki kahvivehkeet kaivettiin silloin maan poveen. Onneksi Ruotsin kuningas sittemmin perui tämän määräyksen, Veranen kertoi.
Aatelisten nautintoaineesta ja kieltojen kurittamasta kahvista on sittemmin kehittynyt arkinen juoma, jonka nauttimisessa suomalaiset pitävät maailman kärkisijaa.
Kahvin säännöstely kumottiin Suomessa 1950-luvulla. Veranen muisteli, kuinka silloin kahvipaketeissa oli mukana myyntiä edistäviä keräilykortteja, muun muassa auton kuvia.
Nostalgiset kortit kiinnostavat Veraista ja hänen mukaansa myös muita samanhenkisiä ikäpolvensa edustajia edelleen.
– Nyt tosin vanhat kortit ovat ryppyisiä ja kahvinjuojat vieläkin ryppyisempiä, hän nauratti yleisöä.
Puhujan omiin kahvittelumuistoihin liittyy legendaarinen laitilalainen Talan kahvila.
– Tilasin siellä aina pienen kahvin kolmioviinerin kanssa. Ne tuotiin asiakkaalle pöytiin tarjoiltuna.
Museon kesänäyttelyyn on koottu mielenkiintoista esineistöä, kuten yli tuhat posliinikuppia.
Kursailu kuuluu osana suomalaiseen kahvipöytäkulttuuriin. Outi Kortelaisen mukaan siitä on esimerkkinä muun muassa tuttu lausahdus ”ei mun tähre tarvi keittä, mutta jos ittelle keität…” .
– Täällä Hinnerjoki-päivillä ei kenenkään tarvitse nyt kursailla, hän vakuutti kutsuessaan yleisöä ohjelman välissä kahville.
Kahvi maistui laitilalaisille Arja Patrakalle ja Kalevi Hietaselle näyttelytiloissa, suojassa paahtavalta auringolta. He olivat tulleet museolle kolmen kilometrin päästä mökiltään. Kotiseutupäivä on pariskunnan jokakesäinen perinne.
Virkistävien kahvien ja puheenporinan jälkeen yleisö sai vielä ammentaa ajatuksia kalevalaisesta kulttuuriperinnöstä. Alasatakunnan toimittaja, filosofian tohtori Elli-Mari Ahola pohti esityksessään, millaista olisi, jos Kalevala olisi tapahtunut Hinnerjoella.
Hinnerjoki-energiaa Pariisin olympialaisissa
Moni television katsoja hieraisi korviaan kuulleessaan hinnerjokilaislähtöisen Daruden eli säveltäjä Ville Virtasen Sandstorm -kappaleen olympialaisten avajaisissa perjantai-iltana.
Suomalaiset ja erityisesti hinnerjokilaiset saivat tuntea kotiseutuylpeyttä.
Hinnerjoen kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Outi Kortelainen ja Hinnerjoki-päiville tervehdyksen tuonut Euran kunnanjohtaja Kari Kankaanranta iloitsivat hekin, kun Daruden kestohitti oli valittu spektaakkeliin mukaan.
Kankaanranta muistutti, että yhteisöllisyyden voima tuottaa ympärilleen hyvinvointia, jonka merkitystä ei voi rahassa mitata. Hinnerjoen kotiseutuyhdistyksen toimintakertomus on tästä hyvä esimerkki.
Aktiivinen yhdistys on muun muassa listannut museon kokoelmat käsikirjaan, uusinut aitan pärekaton ja museon valaistuksen, lämmittänyt savusaunaa yleisölle, järjestänyt joulutapahtumia ja toteuttanut museon pihamaalla Maansa myyneet-näytelmän.
Hinnerjoen museot ovat avoinna sunnuntaisin elokuun loppuun asti kello 13-15, muulloin sopimuksesta.
Kivimakasiinissa, kirkon vieressä, on avoinna hinnerjokilaisten taiteilijoiden näyttely heinäkuun ajan ti-pe kello 18-20 ja 27.7 kello 11–16.
