
Laitilan lukion vuoden 1974 ylioppilaat eli niin sanotut riemuylioppilaat kokoontuivat samaan aikaan kuin kevään 2024 ylioppilaat saivat lakkinsa. Lukion rehtori Kimmo Jalonen otti meidät vastaan ”kakkukahveineen”, ja oli kiva päästä tutustumaan muuttuneisiin koulun tiloihin.
Riemuylioppilaiden puolesta Heikki Rautalin piti puheen. Muistelimme lämmöllä saksan opiskeluamme ja osaamme vieläkin sanoa die Äpfel der Krim sind gut, (Krimin omenat ovat hyviä). Rautalin muisteli, että tietokoneilla ei ollut vaikutusta koulunkäyntiimme ja puhelinyhteydet hoidettiin tarvittaessa viereisen urheilutalon edessä olevasta puhelinkopista.
Walon talolle, maan vanhimpaan seuraintalolle, oli suunnittelutiimi kukittanut herkin luonnonkukin juhlapöydän ja saimme Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kuplivan tervehdyksen sekä nautimme Poukanvillen maittavan lounaan. Kuulimme rautakautisen kalmiston historiasta ja ihmettelimme talon seesteistä ja harmonista tunnelmaa. Esittelimme vielä kerran itsemme, ja pikkuhiljaa alkoi tuttuja olla ympärillä entistä enemmän. Kivan tietovisan jälkeen muistamme nyt paremmin Laitilan ruotsinkielisen Letala-nimen.
Suomen itsenäisyyden saavuttamiseen perehdyimme Perinnetilan näyttelyyn tutustumisella Urheilutalon yläkerrassa. Tutustuimme laitilalaisten lottien ja sotaveteraanien henkilökuviin sotavuosilta ja ihmettelimme Patria-killan esittelijöiden kanssa, kuinka vaatimattomia olivatkaan suomalaisten varusteet sotavuosina.
Matka jatkui Kodjalan keskiaikaisen kirkon ja hautausmaan paikkaan tutustumisella, mikä oli erään luokkatoverimme alulle panema hanke. Kiitos Lukkalan tilan emännälle, hänen ottaessaan meidät vastaan puutarhassaan, missä kertasimme Suomen historiaa ja arkeologiaa.
Viimeinen kohde oli Poukan talo. Niin ohjelmallinen oli päivä ollut, että sinne jaksoi enää ani harva. Päivän ohjelma oli laadittu mielenkiintoiseksi, ainutlaatuiseksi ja koimme ”Laitilan parhaat palat”. Näihin kohteisiin ei ole normaalissa arjessa pääsyä, joten olin etuoikeutettu päästessäni näihin paikkoihin juuri tämän ryhmän kanssa. Vuoden 1974 ylioppilaat ovat levittäytyneet laajalti kotimaahan ja myös Ruotsiin, mutta muistelevat entistä oppilaitostaan ja Laitilaa erityisellä lämmöllä.
Vuoden 2024 ylioppilas totesi puheessaan lukion olleen kova vastustaja, jonka he uskalsivat ottaa vastaan ja voittivat. Riemuylioppilaana voin todeta, että vastustajia löytyy myöhemminkin, ja nekin ovat voitettavissa laitilalaisella sisulla ja lukion antamalla pääomalla. Kiitokset päivän suunnittelusta tiimille: Erja Laakso, Heikki Rautalin, Riina Vainio, Helena Leino-Kilpi ja Jukka Vehmas sekä kaikille mukana olleille, jotka teitte päivästä ikimuistoisen ja hauskan.
Laitilan Haaron kylässä, Paula Yli-Junnila 24.7. 2024.