Ekaluokkalainen Veeti Kentta, 6, aloitti koulutaipaleensa torstaina rauhallisesti. Poika kertoi, ettei häntä jännitä yhtään, kun koulussa on tuttuja kavereita.
Veetin äiti, Christina Forsström , arvelikin, että hän jännittää poikaa enemmän.
– Veeti on minun esikoiseni, niin tämä on uutta minullekin.
Koulumatkaa perheessä oli mietittävä, sillä perhe asuu Kappelimäen koululta 2,9 kilometrin päässä ja koulukuljetuksen raja on kolme kilometriä.
– Päätimme sitten niin, että Veeti on aamu- ja iltapäiväkerhossa. Aamukerhoon järjestämme kuljetuksen omakustanteisesti. Vaikka Veeti on jo iso, niin kuitenkin vielä pieni tähän maailmaan.
Veeti Kentan kanssa samalle luokalle Kappelimäessä oli tulossa Veeti Nurmi, jonka kouluun saattelivat isä Jari Nurmi ja 10-viikkoinen kultainennoutaja Sulo.
Isä kertoi, että Sulo oli hankittu perheeseen juuri pojan koulupäiviä ajatellen.
– On sitten joku odottamassa kotona, kun Veeti tulee koulusta kotiin. Isosisko tulee kyllä seuraksi, mutta pari tuntia myöhemmin, kun hänen koulupäivänsä yläkoulussa ovat pitempiä.
Sulo otti vastuutehtävänsä rauhallisesti, koiranpentua ei häirinnyt edes Kappelimäen koulun pihalla kasvava lapsivilinä.
Luokanopettaja Marianne Valtanen saa tänä syksynä vastuulleen Kappelimäen koulun 1B-luokan. Valtasella on alkamassa 14. opettajavuosi Laitilassa, silti hän kertoo jännittäneensä ensimmäistä koulupäivää.
– Se jännittää aina, kun on tulossa uusi ryhmä. Koulun alku on muutenkin jännittävää, kun on niin paljon uutta.
Koulun alkaessa opettajan pitää opetella nopeassa tahdissa kymmeniä uusia nimiä, oman luokan ja rinnakkaisluokan lasten nimet. Lisäksi jos opettajalla on tunteja muiden ryhmien kanssa, uusia nimiä voi kertyä opeteltavaksi jopa sata.
– Jokaisella opettajalla on tähän oma tekniikkansa. Kyllä ne nimet yleensä nopeasti oppii, Valtanen toteaa kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Hän muistaa vielä oman ensimmäisen koulupäivänsä opettajana.
– Olin juuri valmistunut ja sain vuorotteluvapaan sijaisuuden Raumalta. Vastuulleni tuli 22 oppilaan 1.–2.-yhdysluokka. Olin tehnyt jo aiemmin sijaisuuksia yhdysluokalla, niin hyvin siitä selvisin.
Ensimmäinen koulupäivä vaatii opettajalta monia järjestelyitä.
Ensimmäiselle luokalle tulevat saavat keltanokkalippikset. Valtanen nimesi ne valmiiksi, varasi jokaiselle oppilaalle kynän ja kumin, suunnitteli ensimmäisen koulupäivän ohjelman ja tutustui oppilaiden taustatietoihin, joita oli saanut esikoulusta.
– Ensimmäisenä koulupäivänä on koko koulun yhteinen päivänavaus, ja lapset pääsevät tutustumaan myös koko koulun henkilökuntaan. Sitten käydään koulun sääntöjä läpi ja toivottavasti saadaan jokin kirja reppuun.
Opettaja toivoo, että ensimmäisestä koulupäivästä jäisi lapsille ainakin sen verran mieleen, että he seuraavana päivänä tunnistaisivat oman luokkansa aikuiset.
Kokemuksesta Valtanen tietää, mitä lapset jännittävät.
– He jännittävät uusia aikuisia, eroa vanhemmista, tietääkö mitä tehdä ja mihin mennä, löytyykö kavereita.
Joskus lasten jännitys on niin kovaa, että itkukin voi päästä.
Kappelimäen koulussa on varauduttu ottamaan ensimmäiselle luokalle tulevat hyvin vastaan. Ykkösluokkia on Kappelimäessä neljä.
Valtanen opettaa integraatioryhmää, joka on yleisluokkaa pienempi. Oppilaita on 15. Luokanopettajan lisäksi lasten tukena on koulunkäyntiohjaaja.
– Ensimmäisinä koulupäivinä luokassa voi olla kolme tai jopa neljä aikuista.
Kun lapset oikein kovasti jännittävät, ensimmäisenä koulupäivänä voi sattua mitä tahansa.
– Kun liikutaan, joku voi unohtua jonosta. Ruokailuun kun mennään, systeemit ovat uudet. Kaikki lapset pysyvät silti tallessa, hän lupaa vanhemmille.
Vanhemmilta opettaja toivoo myönteistä asennetta koulunkäyntiä kohtaan, on oma koulutaival ollut sitten minkälainen tahansa.
– Lapsen on kuitenkin tultava joka päivä kouluun, siksi häntä kannustaa koulunkäynnissä.
Valtanen suosittelee kyselemään lapselta koulupäivästä, vaikka ekaluokkalainen elää yleensä vielä niin hetkessä, ettei välttämättä osaa kertoa mitään.
– Kyseleminen ja keskustelu on silti tärkeää, se on läsnäoloa. Myös läksyjen tekemisessä on hyvä olla läsnä.
Monilla ekaluokkalaisilla on jo kännykkä repussaan. Perheet hankkivat sen yleensä koulumatkojen turvaksi.
Valtanen vakuuttaa, että ilman puhelintakin lapset pärjäävät, mutta jos sellainen on hankittu, se on pidettävä koulutunneilla repussa ja äänettömänä.
Laitilassa 94 ekaluokkalaista
Laitilassa aloitti ensimmäisen luokan Kappelimäen koulussa 71 oppilasta, Laitilan kyläkoulussa Kodjalassa 6, Soukaisissa 5, Suontakana 4 ja Untamalassa 8.
Perusopetuksen oppilaita on syyslukukauden alkaessa kaikkiaan 963. Lisäksi valmistavan opetuksen ryhmässä aloitti 10 oppilasta. Vuosi sitten perusopetuksessa oli 980 oppilasta (luvussa ei ole mukana valmistavan opetuksen oppilaita).
Perusopetuksen oppilaat jakaantuvat seuraavasti: Kyläkoulussa Kodjalassa 37, Soukainen 50, Suontaka 28, Untamala 42, Kappelimäki 471 ja lisäksi Kappelimäessä opiskelee 10 valmistavan opetuksen oppilasta. Varppeen oppilasmäärä on 340.
Keskimääräinen luokkakoko on 1. ja 2.-luokilla kyläkoulussa on 13,3 oppilasta ja Kappelimäessä 18,3 oppilasta. Kyläkoulun keskimääräinen luokkakoko on 14 oppilasta ja Kappelimäen koulun 21,2 oppilasta. Yläkoulun yleisopetuksen keskimääräinen luokkakoko on 16,7 oppilasta.
Laitilassa suurin muutos tänä syksynä on Itäkulman koulutalon sulkeminen. Itäkulman oppilaat siirtyivät Kappelimäen kouluun.
Lähde: Kaupungin sivistystoimi
Varppeessa aloitettiin osin väistötiloissa
Varppeen yläkoulun oppilaat opiskelevat osittain väistötiloissa syyslomaan saakka. Opiskeluhuollon palvelut on sijoitettu Urheilutalolle väistötiloihin.
Vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestää 1.8. alkaen Varha Kappelimäen koulun tiloissa.
Perusopetuksen rehtorijärjestelyihin on tullut muutoksia. Varppeen yläkoulun rehtoriksi on siirtynyt aiemmin Kyläkoulun rehtorina työskennellyt Lotta Stenij. Kyläkoulun rehtorin tehtäviä hoitaa palvelupäällikkö Nestori Mäkelä.
