– Tässä maailmantilanteessa on syytä seurata aikaansa ja ymmärtää, mitä lähellä ja kauempana tapahtuu. Maailman tapahtumat ovat tällä hetkellä hyvin turvallisuusväritteisiä. On harkittava mahdollisimman realistinen tilannekuva tästä hetkestä seuraamalla uutisia ja hankkimalla tietoja, koska epävarmuudet lisääntyvät jatkuvasti, aloitti puheenvuoronsa kyberturvallisuuden dosentti ja turvallisuusasiantuntija Jarno Limnéll.
Limnéll totesi, että asiat muuttuvat joko kriisin tai johtajuuden kautta ja turvallisuus ja varautuminen vaativat johtajuutta niin työpaikoilla kuin valtiotasollakin.
– Muutama päivä sitten uutisoitiin, että ukrainalaiset sotilastiedustelun hakkerit murtautuivat venäläisiin televisiokanaviin ja syöttivät sinne informaatiota Ukrainan tilanteesta. Tällainen hakkerointi liittyy kyberturvallisuuteen ja digitaalisiin järjestelmiin. Mitä, jos sama tapahtuisi Suomessa ja joku hakkeroisi meillä Ylen, Limnéll kehotti pohtimaan.
Hän kuvaili, kuinka Ukraina on joukkoistanut kansalaisilleen kyberhyökkäysten teon jakamalla listoja venäläisistä kohteista, joita kannattaisi häiritä.
– On huomioitava, että digitaalinen vakoilu ei katso maantieteellisiä rajoja, joten sen suhteen emme Suomessakaan elä lintukodossa. Kyberasiat ovat myös poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, hän lisäsi.
Limnéll jatkoi esimerkeillä siitä, kuinka eri valtiot ovat häirinneet tietomurroilla USA:n presidentinvaaleja tai niihin tänä vuonna liittyvää kampanjointia. Esimerkkejä löytyy kuitenkin myös Suomesta, esimerkiksi psykoterapiakeskus Vastaamon tapaus tai Helsingin kaupungin tietomurto. Vieläkään ei tarkkaan tiedetä, mihin kaikkialle varastetut tiedot levisivät.
– Kyberrikollisuus ja huijausviestit vetoavat ihmisten tunteisiin. Niissä pelotellaan tietojen menetyksellä tai tilien sulkemisella. Luotetaan ihmisten kiireeseen ja virheisiin, joten seuratkaa, mitä ympärillä tapahtuu, koska uusia huijausmuotoja tulee jatkuvasti.
Limnéll sanoi, että turvallisuus on jatkuvasti muuttuva prosessi, jonka takia asioita on seurattava jatkuvasti ja lainsäädäntöä muutettava tarpeen mukaan.
– On huomioitava, että elämme kahdessa maailmassa: fyysisessä ja digitaalisessa. Digitalisoimme ihmisaivoja luomalla tekoälyä ja olemme yhä haavoittuvaisempia ja riippuvaisempia digitaalisista palveluista. Kaksi maailmaa on kuitenkin jo sulautunut toisiinsa ja se pakottaa kysymään, että ovatko kyberturvallisuus ja pelkkä turvallisuus vielä kaksi eri asiaa vai ovatko ne nykyään yksi ja sama, Limnéll pohti.
Limnéll korosti, kuinka iso arvo sillä on, että kaikkea ei Suomessakaan voi vielä hoitaa digitaalisesti. Esimerkiksi vaaleissa äänestämisessä luotetaan yhä perinteiseen järjestelmään, eikä sitä olla ihan heti tuomassa digitaaliseen maailmaan. Se vähentää tulosten manipuloinnin mahdollisuutta.
– Laajemmassa kuvassa on huomioitava, että tilanteet muuttuvat nopeasti, epävakautta ja sietokyvyn merkitystä on punnittava. On huomioitava myös yksittäisen ihmisen merkitys turvallisuustoimijana. Teknologian kehitys on vauhdikasta ja mukana pysymisen merkitys korostuu, hän listasi.
Limnéll lisäsi, että Suomea saattaa uhata lähiaikoina sodan ja rauhan välimaastossa oleva ilkeämielinen vaikuttaminen.
– Sumuisessa ja epävakaisessa tilanteessa oleminen saattaa jatkua pitkäänkin. Meidän on ymmärrettävä myös se, etteivät sotilaskohteet ole ensisijaisesti vaikutuksen alla, vaan yhteiskunnan kriittinen infra, hän huomautti.
Hän kannusti pohtimaan sitä, mitä turvallisuus tarkoittaa kunkin yrityksen tai yksityishenkilön kohdalla. Se ei ole yksinkertainen kysymys vastattavaksi, mutta hän hahmotteli turvallisuutta useamman osa-alueen kautta.
– Todellisuus, tunne, sietokyky ja kulttuuri. Monesti vähättelemme tunteen merkitystä turvallisuudessa, mutta kyseessä on kamppailusta ihmismielestä ja mielikuvista. Väärä ja valheellinen tieto saattaa olla maailman merkittävin uhkakuva, hän lisäsi.
– On muistettava, että vaikeuksien keskellä ihmisen puolustuksen etulinja kulkee korvien välissä, Limnéll summasi.
Hän jatkoi toteamalla, että isoin kyberongelma on se, että ihminen klikkaa tietoverkossa jotakin, mitä ei pitäisi.
– Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on osa kyberturvallisuutta. Tarvitsemme rehellistä ja realistista viestintää, ajoittaista irtautumista negatiivisesta uutisoinnista, arjen rutiineja, yhteisöllisyyden kokemusta sekä hyvien asioiden muistamista ja toivon ylläpitoa, Limnéll summasi.
Hän korosti, että poikkeuksellisia aikoja eläessä on oltava myös poikkeuksellisen paljon toivoa. Limnéll päätti puheenvuoronsa toteamalla, että Suomi on turvallisemmassa asemassa nyt kuin koskaan aikaisemmin.
– Meillä on maailman kärkeä oleva maanpuolustustahto, armeijamme on maailman huippuja, emme ole yksin, vaan Nato on tukenamme ja maan johto on hereillä ja valmis reagoimaan. Kun pidämme huolta itsestämme ja toisistamme, niin hyvin meidän käy, Limnéll rohkaisi.
Limnéllin lisäksi Kyberturva 2024 -tilaisuudessa puhuivat TVO:n Olkiluodon ydinvoimalan turvallisuusjohtaja, tekniikan tohtori Veli-Pekka Nurmi sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Harri Koivunen.
Yrityksille suunnatun tilaisuuden järjestäjinä olivat Vakka-Suomen Puhelin, Uudenkaupungin kauppakamariosasto, Ukipolis sekä Uudenkaupungin yrittäjät.