Neljäsluokkalaiset eri puolilla Suomea ovat tänä vuonna päässeet pohtimaan median käytön iloja ja haasteita Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Kulttuurirahaston mediakasvatushankkeessa. Aiheina ovat olleet esimerkiksi puhelimen ja netin käyttö, mobiilipelaaminen, kalasteluviestit sekä tekoäly ja nettimainonta.
Digitutkijat-hanke käynnistyi maaliskuussa pääkaupunkiseudulta ja keväällä se tavoitti myös varsinaissuomalaiset koululaiset.
Viime torstaina MLL:n mediakasvatuksen koordinaattori Miia Päiviö vietti digiasioiden parissa Kappelimäen koulun nelosluokkalaisten kanssa.
– Hanke on kohdistettu juurikin neljäsluokkalaisille ja Kappelimäen koulu oli nyt maakunnan 47. koulu, jossa pidimme tällaisen Digitutkijat-työpajan.
KAPPELIMÄEN koulussa neljäsluokkalaiset pohtivat muun muassa sitä, mitä on turvallinen median käyttö.
– Että noudatetaan esimerkiksi pelien ikärajoja, yksi oppilas ehdottaa, mutta paristakin suunnasta kuuluu vastalause, miten ikärajat on ihan tyhmiä.
– Ikärajoilla pyritään siihen, että mediankäyttö olisi turvallista ja sisältö sellaista, että se ei ole vahingollista. Että kyllä ikärajojakin tarvitaan, Miia Päiviö vastaa kritiikkiin.
– Ja sitten kannattaa miettiä tarkkaan, mitä nettiin laittaa, koska sitä ei välttämättä saa sieltä koskaan pois, vastaa yksi oppilas kysymykseen turvallisesta nettikäyttäytymisestä.
– Totta. Lisäksi kannattaa muistaa, että kaiken materiaalin voi aina joku jakaa kelle vain, Päiviö muistuttaa.
LISÄKSI oppilaat nostavat esille sen tärkeyden, että tietää, kenen kanssa netissä on tekemisissä. Avauksesta syntyy keskustelua siitä, miten netissä on myös ihmisiä, joilla on pahat mielessään.
– On hyvä muistaa, että keskustelun saa aina lopettaa. Ja jos jokin asia mietityttää tai huolettaa, niin kannattaa kertoa jollekin aikuiselle asiasta, Päiviö korostaa.
Konkreettisia toimintaohjeitakin pohditaan: tuntemattomille ei kannata lähettää kuvia itsestään, eikä esimerkiksi kertoa omaa nimeään, puhelinnumeroaan tai osoitettaan.
Puhutaan myös muun muassa kalasteluviesteistä, joilla vastaanottajan toivotaan avaavan jonkin linkin tai paljastavan vaikkapa salasanoja tai pankkitietoja.
– Kannattaa aina katsoa tarkkaan tuntemattomalta tulleen viestin tietoja. Usein niissä nimittäin on jokin vihje siitä, ettei olla ihan oikealla asialla, Päiviö havainnollistaa.
DIGITYÖPAJASSA pohdittiin myös digihyvinvointia.
– Käytetään digilaitteita niin, että mieli ja keho voivat hyvin. Ei ole hyvä asia, jos esimerkiksi yöunet, kaverisuhteet tai vaikka läksyjen teko kärsivät, kun ei malta lopettaa pelaamista tai videoiden katselua.
Median käyttö on osa lastenkin arkea, mutta median käyttöä voi olla tarpeen myös rajoittaa.
– Kannustan perheitä sopimaan yhteisistä median käytön säännöistä.
OPPILAIDEN kanssa Päiviö käy läpi hyvin konkreettisia asioita. Pohditaan esimerkiksi tilannetta, jossa joku kirjoittaa luokan tai harrastusporukan viestiryhmään haukkumaviestin tai ryhmään ei oteta mukaan kaikkia niitä, jotka siihen kuuluisivat.
– On tärkeää, että ikävään käytökseen tai kiusaamiseen puuttuu. Aina ei tiedä, miten pitäisi toimia, mutta silloin voi ottaa vaikka viestistä ruutukaappauksen ja näyttää äidille, isälle tai vaikka opettajalle ja kysyä neuvoa, miten siihen olisi hyvä vastata, hän neuvoo.
Puhutaan myös medianlukutaidosta, jossa Päiviö myöntää monilla aikuisillakin olevan haasteita. Olennaista on olla kriittinen näkemäänsä ja lukemaansa kohtaan.
– Kannattaa miettiä, mistä löytää luotettavaa tietoa ja millaiset asiat tekevät mediasisällöstä luotettavan.
OSA oppilaista kertookin, että kotona on sovittu medialaitteiden käytölle jonkinlaisia pelisääntöjä. Jotkut taas pitävät itse huolta siitä, ettei ruutuaika veny liian pitkäksi.
– Meillä on kotona keskusteltu esimerkiksi siitä, että mitä nettiin kannattaa laittaa ja mitä ei, Fransiina Uusikartano kertoo.
– Meillä on puhuttu esimerkiksi siitä, että pitää kertoa, jos tulee tuntemattomilta viestejä vaikka Snapchatissa, Lenni Hellsten avaa ja kertoo, että hänen perheessään ruutuaika on rajattu, eikä hän saa kaikkia sovelluksia käyttää.
– Olen pyytänyt, että pääsisin esimerkiksi Tiktokiin, mutta en ole saanut lupaa.
Fransiina puolestaan kertoo vanhempiensa seuraavan hänen mediankäyttöään.
– Aika lailla luotetaan, että sovitusta pidetään kiinni. Vanhemmilla on varmaan aika hyvä käsitys siitä, mitä netissä teen.
Digitutkijat
- MLL:n toteuttama ja Suomen Kulttuurirahaston rahoittama hanke
- Tarkoituksena on tukea koulujen ja kotien mediakasvatusta, edistää digisivistystä ja -hyvinvointia
- Tavoitetaan peräti 75 prosenttia suomenkielisistä alakouluista kolmen vuoden aikana Varsinais-Suomessa vieraillaan 106 koulussa
- MLL:n työntekijät vastaavat koulutuksen vetämisestä kouluilla
- Hanke kohdistuu neljäsluokkalaisiin
- Aiheesta järjestetään myös koulutusta tukioppilaille ja alan ammattilaisille sekä verkkovanhempainiltoja vanhemmille