Pyhärannan kunnanhallitus hyväksyi raamit, joiden mukaan kunnan talousarviota tulevalle vuodelle aletaan suunnitella. Kunnanjohtaja Jukka Laihon mukaan kunnan lähtökohta ensi vuodelle on taloudellisesti tyydyttävä.
– Se ei ole missään nimessä hyvä, mutta se voisi olla olennaisesti huonompikin, Laiho muotoilee.
Verotuloihin on odotettavissa jonkin verran kasvua. Se johtuu Laihon mukaan siitä, että kunnan efektiivinen veroaste paranee.
– Se tarkoittaa sitä, että sieltä poistuu vähennyksiä ja maksuja, mikä nostaa kunnan verotuloja.
Valtionosuuksien suhteen tilanne näyttää epävarmemmalta.
– Ne ovat isompi kysymysmerkki. Meillä siirtyi kouluun aiempaa pienempi ikäluokka, ja taas toisaalta yläkouluun siirtyi iso ikäluokka. Tämä tarkoittaa sitä, että valtionosuutemme laskevat, mutta kotikuntakorvaukset kasvavat, Laiho kertoo.
Yleisiin kustannuksiin on arvioitua kasvua 3–5 prosenttia.
– Inflaation odotetaan pikkuisen tasoittuvan.
Työllisyysuudistus tulee näkymään Pyhärannassa menopuolella. Kunta ei tuota omia työllisyyspalveluita. Lähipalvelut se ostaa Uudestakaupungista ja lisäksi kunta joutuu maksamaan Turulle keskitetyistä palveluista.
– Näistä muodostuu se noin 200 000 euron lisäkustannus.
Tulopuolella näkyvät verotulojen kasvun lisäksi muun muassa metsänhakkuusuunnitelman toimeenpano. Siitä ennakoidaan saatavan noin 50 000 euroa tuottoa. Lisäksi kunta käy neuvotteluja Uudenkaupungin Vesihuollon kanssa ja näiden neuvottelujen tuloksena ennakoidaan, että Pyhäranta maksaisi jatkossa vedestä yhtä paljon kuin muutkin Uudeltakaupungilta vettä ostavat kunnat. Tämäkin näkynee Pyhärannan tuloksessa. Kaikenkaikkiaan Pyhärannan tulos painui talousarviokehyksessä hieman 98 000 euroa.
Lokakuussa lautakunnat hyväksyvät omat talousarvioesityksensä ja kunnanhallitus tekee esityksen veroprosentista. Lokakuun lopulla kunnanjohtaja tekee talousarvioesityksen, jonka hallitus käsittelee marraskuussa. Valtuusto hyväksyy veroprosentit marraskuun alussa ja vahvistaa talousarvion joulukuussa.