Hallitus hyväksyi Kotoharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen – Ympäristöyhdistys kritisoi suoalueiden sekä liito-oravalle soveltuvan elinympäristön turmelemista

0
Kotoharjun asuinalueen laajennusosassa rakennetaan infraa. Tonttien pitäisi olla myyntikunnossa ensi vuonna.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Kotoharjun asuinalueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen. Seuraavaksi asiaa käsittelee kaupunginvaltuusto, jolle hallitus siis esittää muutoksen ja laajennuksen hyväksymistä.

Laajennusalueelle on tulossa 25 uuttapientalotonttia, joiden koot ovattuhannen neliön tietämillä.

MUUTOS ja laajennus koskee vajaan 11 000 hehtaarin suuruista pinta-alaa. Asemakaavan laajennus sijoittuu Kotoharjun asuinalueen koillisen ja idän puolelle, ja se ulottuu Ketunjokeen saakka.

Alue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa.

Alue sijoittuu aivan nykyisen Kotoharjun asuinalueen kylkeen, mikä helpottaa uuden alueen infran rakentamista. Maanrakennustyöt ovat kesällä alkaneet, alueella on esimerkiksi louhittu kalliota uutta katua sekä viemäriä ja vesijohtoa varten.

Kaupunki on uumoillut, että Kotoharjun laajennusalueen tontteja voisi valmistua myyntikuntoon jo ensi vuoden aikana.

KOTOHARJUN asemakaavan muutosta ja laajennusta käsitellyt kaupunginhallitus toteaa, ettei kaavaehdotuksesta saatu muistutuksia.

Viranomaislausunnot saatiin Varsinais-Suomen liitolta, Varsinais-Suomen alueelliselta vastuumuseolta, Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta, Laitilan kaupungin rakennusvalvonnalta, Varsinais-Suomen ely-keskukselta sekä Laitilan seudun ympäristöyhdistykseltä.

Pääosassa lausuntoja ei ollut huomautettavaa kaavaehdotukseen. Palautetta tuli lähinnä Laitilan seudun ympäristöyhdistykseltä. Kaupunki on laatinut palautteeseen vastineet, mutta kaavaehdotuskarttaan ei ole tehty muutoksia nähtävilläolon jälkeen.

LAITILAN seudun ympäristöyhdistys katsoo, että alueen suunnitelmissa on useita ongelmia.

Sen mielestä esimerkiksi kaava-alueen soiset alueet tulisi jättää rakentamatta. Samoin alueen pieni suo tulisi jättää luonnontilaiseksi, sillä sen kaltaisia pikkusoita on metsäojitusten myötä säilynyt hyvin vähän. Lisäksi suo toimisi luontaisena imeytyskenttänä.

YHDISTYS kritisoi sitäkin, että alueella on hävitetty tai heikennetty liito-oravalle suotuista elinympäristöä, vaikka se on kielletty. On esimerkiksi hakattu metsä, josta vuonna 2005 löydettiin todisteita liito-oravasta. Lisäksi Ketunjoen varrella ollutta liito-oravan ja muun lajiston kannalta arvokasta pajukkoa on raivattu.

Vastineessaan kaupunki toteaa muun muassa kaavaehdotuksen tavoitteena olevan, että alueelle kasvaa liito-oravalle suotuisaa elinympäristöä. Ketunojan pajukon raivauksen kerrotaan liittyneen ojan kunnossapitoon.