400 miljoonaa kiloa vuodessa, reilu miljoona kiloa joka päivä. Niin valtava määrä Suomessa päätyy syömäkelpoista ruokaa roskiin tai biojätteeseen jossakin vaiheessa elintarvikeketjua.
Tuon ketjun monista lenkeistä heikoin olemme me, ihan tavalliset kotitaloudet. Meidän käsiemme kautta jätteeksi päätyy syömäkelpoista ruokaa yli 155 miljoonaa kiloa vuosittain. Se tarkoittaa noin 25 kiloa jokaista suomalaista kohden.
Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään ensi viikolla, 23.–29.9. Teemaviikon tavoitteena on sekä herättää keskustelua ruokahävikistä että lisätä ruuan arvostusta.
Biojätettä luonnollisesti syntyy, vaikka ruokahävikkiä ei syntyisikään. Suomessa on hiljattain tiukennettu biojätteen kierrätysvelvoitteita, jotta biojätettä ei päätyisi niin runsaasti sekajätteen joukkoon.
”Ruokahävikin hinta on vuodessa 106 euroa jokaista suomalaista kohden.”
On tietysti mieletöntä tuhlausta ja ongelmallista itsessään, että ruuaksi kelpaavia elintarvikkeita sysätään jätteeksi. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan ruokahävikin hinta on vuodessa 106 euroa jokaista suomalaista kohden.
Mutta on asiassa muitakin ongelmia.
Esimerkiksi se, että sekajätteen joukossa oleva kostea biojäte hidastaa ja huonontaa palamisprosessia eli siitä ei saada niin paljon energiaa kuin kuivasta jätteestä. Lisäksi se voi vaurioittaa jätteenpolttolaitoksen kalustoa. Ruokahävikki näkyy myös muun muassa ympäristöhaittoina, kuten Itämeren rehevöitymisessä.
Mitä hävikkiruokaan tulee, niin hyvä uutinen on, että meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa sen määrään. Hienoa on sekin, että erilaisia hävikkivinkkejä löytyy paljon. Ensimmäiseksi käyttöön kannattaa ottaa keino, joka juurtuu helpoiten omaan arkeen.
Solina Saarikoski
solina.saarikoski@laitilansanomat.fi