Kirjat: Jouni K. Kemppainen, Usko Toivo Rakkaus, Toivo Sukarin tarina. Siltala. 310 s.
Kalliit ovat laulujen lunnaat, mutta ilmaiseksi ei pääse huonekalukeisariksikaan.
Toivo ”Topi” Sukarille on vuosien aikana kertynyt rahaa, ja julkisuutta on tullut enemmän kuin tarpeeksi. Ystävät sen sijaan ovat vähissä.
– En mä tiiä onks mul yhtään oikeesti hyvää ystävää. Sitten hän vastaa uudestaan. Ei, ei mul oikeesti oo ystäviä. Jos mää en osaa sanoo, että… ketkä mun aitoja ystäviä on, niin onko mulla sit yhtään ystävää. Rahan takia -ystäviä tietysti löytyy, ja löytyisi paljon enemmänkin, aivan niin paljon kuin vain haluaisi. Mul ois varmaan paljon enemmän ystäviä, jos mä oisin se sahuri, mikä mä olin pikkupoikana, tai sikafarmari. Mul vois varmaan olla todellisii ystäviä paljon enemmän, Sukari kertoo tuoreessa elämäkerrassaan.
Sukari on poikkeuksellinen suomalainen johtaja. Ujo mies ei ole karttanut julkisuutta edes takaiskujen aikana.
Uudessa kirjassa Sukari laittaa vielä paremmaksi. Kirja on avoin tilitys, suoranainen ruumiinavaus Toivo Sukarin sielunmaisemaan. Autofiktio on muotia kirjallisuudessa, mutta harvemmin toimitusjohtajat ovat sitä harrastaneet. Topi on toimitusjohtajien Karl Ove Knausgård.
Sukari puhuu avoimesti rauhoittavien lääkkeiden käytöstään ja addiktioistaan. Kaupanteon lisäksi Topia ovat vieneet niin julkisuus, alkoholi ja etenkin seksi.
Sydämeen ei tunnetusti mahdu kahta ämmää, mutta Topin haaremissa oli pelkästään M-kirjaimella alkavia naisia paljon enemmän. Sukari myöntää olleensa seksiaddikti.
Hän kertoo pyörittäneensä samaan aikaan monen naisen rinkejä. Topi harrasti polyamoriaa jo ennen kuin se tuli muotiin.
Helppoa ei suhteiden sekamelskassa ollut. Se söi miestä. Kerran Topin rakastajattaret jopa ajautuivat tappeluun kauppakeskuksen parkkipaikalla. Paikka oli osuva kauppakeskusten rakentajan rakastajattarille.
Sukarin persoutta huomionkipeydelle selittää ankara, tiukkojen sääntöjen varjostama lapsuus. Oli kyse naisista tai toimittajista, niin Topia hiveli muilta saatu huomio. Topi oli mies, jonka oli vaikea sanoa ei. Kohujutuista huolimatta Sukari janosi vain lisää julkisuutta.
Ei ole suuri uutinen, että herkkä ja hyvässä kunnossa oleva varakas mies vetoaa vastakkaiseen sukupuoleen. Topi on aina ollut hyvä kuuntelija, niin kuin hyvät kauppamiehet aina ovat. Toiset metsästävät kauppoja ja toiset naisia, jotkut molempia.
Kaupanteolla ja uhkapelillä on paljon yhteistä. Uhkapelurin luonteesta viestii Seinäjoen Ideaparkin rakentaminen, joka oli kaatua yhteistyökumppanien vetäytymiseen. Kaiken kokenut ja jo miehen ikään ehtinyt Sukari ei luopunut hankkeesta vaan laittoi kirjan mukaan koko omaisuutensa peliin. Järjellä sitä on vaikea käsittää, mutta Topi tekee päätöksiä tunteella.
Esikoislestadiolaisessa perheessä hellyys ja maalliset riemut olivat pannassa.Laitilan ja silloisen itsenäisen pitäjän, Karjalan rajaseudulla syntynyt Sukari aloitti koulutiensä Karjalan koulussa ja siirtyi sitten Laitilan kansalaiskouluun.Tynnyrissä kasvaneen nuorukaisen elämästä kertoo, että täysi-ikäiseksi tultuaan Topin suurimpia syntejä olivat Metsäradion kuuntelu ja Anttilan katalogin selaaminen.
Kun Topi muutti 22-vuotiaana pois kotoaan, pyysi hän äitiään pakkaamaan mukaan yhdet alushousut. Topi oli tuolloin jo naimisissa, vaimo oli raskaana ja yritys kasvoi nopeasti.
Rahan tekeminen ei ole lestadiolaisilta kielletty. Yrittäminen on varmasti ollut Sukarille tapa ilmaista itseään ja saada tunnustusta.
Lestadiolaisessa perheessä kasvanut Topi tunsi jo lapsena olevansa ulkopuolinen. Ei-uskovaisten lasten kanssa ei sopinut kaveerata. Koulussa hän oli pilkan ja kiusaamisen kohde, kunnes ymmärsi ostaa rahalla suojelijoita. Topi muistelee kouluaikojen olleen kamalia.
Eikä koulusta tullut menestystä. Toivo oli toivoton, nykyään sanottaisiin luuseri, jolla ei ole tulevaisuutta. Topi oli tasaisen huono kaikissa aineissa.
Omissa oloissa kasvaneelle Topille kehittyi vahva mielikuvitus. Hän myöntää, että suuruudenhulluus on aina ollut hänelle merkittävä luonteenpiirre. Vaatimaton ja suuruudenhullu samaan aikaa. Se oli yhdistelmä, jolla pärjäsi bisneksessä.
Bisnekset sujuivat Topilta aina juohevasti. Rahaa tuli niin paljon, että aluksi hän säilytti seteleitä kenkälaatikoissa. Kerran alaikäiset lapset löysivät rahalaatikot komerosta. Kun vanhemmat saapuivat kotiin, talossa olleessa uima-altaassa kellui seteleitä.
Menestyksen myötä tuli julkisuutta. Kirjan mukaan Sukari astui julkisuuteen Ideaparkin suunnitelmien tultua julki vuonna 2003, kun Suomen Kuvalehti teki Topista ison henkilöjutun. Turun Sanomissa tosin oli jo alkuvuodesta 2001 kokosivun henkilöhaastattelu kansan kalustajasta.
Topi turvautui jo nuorena yrittäjänä psykologin apuun. Arkuus ja pelokkuus sopivat huonosti kulkukauppiaalle. Tuolloin ei puhuttu paniikkihäiriöistä, mutta niistä Topi oman käsityksensä mukaan kärsi.
Jännittäminen ja stressi tuntuivat koko kehossa, mikä toi mukanaan myös monenlaisia muita terveysongelmia. Ympäripyöreät työpäivät ja ketjussa polttaminen eivät kuntoa kohentaneet.
Henkisen valmentamisen eli terapian lisäksi psyykelääkkeiden käyttö helpotti elämää.
Sukarin selviytymistarina on uskoa täynnä. Arkuuden voi kääntää valtikseen ja menestyä voi ilman koulutodistustakin. Tärkeää on myös oivaltaa, että apua voi hakea ja saada.
Kirjoittaja: TS/Pekka Hakanen
Jouni K. Kemppainen keskustelee sunnuntaina klo 16 Toivo Sukarin kanssa kirjasta Turun kirjamessuilla.
