Katso videot: Kodjalassa räpättiin ihan omin sanoin – Rap-artisti Kake Karissonin työpaja huipentui energiseen loppukonserttiin, jossa kaikki halukkaat pääsivät lavalle

0
Elias Hanhiniemi ja Jimi Konttiaho esittivät omat lyriikkansa Kake Karissonin jammatessa taustalla.

Kuluvalla viikolla rap-artisti Kake Karisson oikealta nimeltään Eetu Kaikkonen kiersi kaikissa laitilalaisissa alakouluissa pitämässä oppilaille lyriikkatyöpajaa, joka huipentui aina loppukonserttiin. Kodjalan koulussa hän vieraili keskiviikkona.

Työpajan aluksi Karisson teetti oppilaille riimittelyharjoituksia, joiden jälkeen oppilaat jakaantuivat ryhmiin kirjoittamaan omia lyriikoitaan.

mainos

Karisson kierteli ympäri liikuntasalia. Hän pysähtyi kuuntelemaan, räppäämään ja tarvittaessa ohjaamaan oikeiden riimien etsimisessä. Hän pysähtyi Meea Nurmen ja Ella Soinun vierelle.

– Pulpetilla, se on onkin aika vaikea sana. Tuleeko teille mieleen sanoja, joissa olisi vokaalit u-e-i-a? Ehkä sanan voisi katkaista puolivälissä niin, että siitä tulisi pulpe-tilla. Siinä olisi vokaalit i-a. Tuleeko siitä mieleen mitään, hän kyseli tytöitä.

mainos

Ella ja Meea ehdottivat sanaa ”kiva”, ja Karisson räppäsi lyriikkaa uusilla sanoilla. Sehän sopi. Pian Karisson kertoi koko ryhmälle, miten rap-lyriikoissa ainoastaan vokaaleilla on väliä, koska räpätessä sanoja voi rytmittää. Esimerkkeinä hän käyttää sanoja ilma ja kiva. Ne eivät rimmaa, paitsi jos ne räpätään.

Lempi Hiekkala ja Maija Salminen saivat Kake Karissonilta opastusta lyriikan kirjoittamiseen. Taustalla Ella Soinu ja Meea Nurmi kirjoittivat omia säkeitään.
Ella Jalonen, Ellen Heiskanen, Aada Soinu ja Sylvi Simula kävivät yhdessä räppäämässä itse kirjoittamansa säkeet.

Kun lyriikat olivat valmiit, Karisson pani biitin päälle ja kehotti oppilaita räppäämään lyriikkaansa. Eri puolilta salia kuuliukin jo ensimmäisellä kierroksella innokasta räppäämistä. Musiikki oli niin kovalla, etteivät ryhmät kuule toisiaan ja se on tarkoituskin. Harjoittelukierroksia on useita ja joka kierroksella ryhmissä räpättiin kovempaa. Lyriikkatyöpajan lopuksi kaikki halukkaat pääsivät esittämään omansa räppinsä ryhmälle. Osa kävi vetämässä räppinsä useamman kerran.

Kake Karisson kertoi lyriikkatyöpajan jälkeen, että hänen Tästä tulee hyvä päivä -koulukiertueensa ajatus on vahvistaa lasten itseluottamusta ja rohkeutta.

mainos

– Pointti ei ole tehdä Suomeen tuhansia uusia räppäreitä vaan auttaa lapsia ylittämään itsensä ja saamaan onnistumisen kokemuksia.

Hänellä on luokanopettajatausta, ja se näkyy hänen tavassaan kohdata lapset. Kaiken hauskanpidon taustalla myös pedagoginen ajatus.

– Olen miettinyt tämän sopivan musiikin ja suomenkielen opetussuunnitelman tavoitteisiin.

mainos
Selina Lehtinen esitti oman räppinsä koko koulun edessä. Kake Karisson kuunteli tarkasti vieressä. Selinan esitystä seurasi tarkasti myös Eero Alijärvi.

Karissonin mukaan hän on saanut opettajilta ja vanhemmilta viestiä kiitosta. Hän kertoo viestien merkitsevän hänelle paljon. Eräässä viestissä kerrottiin, että lapsi ei ollut halunnut mennä kouluun eikä syödä. Työpajan jälkeen hän oli mennyt juosten kotiin, syönyt hyvällä ruokahalulla ja halunnut seuraavanakin päivänä mennä kouluun.

– On myös kerrottu, että lapsi on alkanut jälkeenpäin kirjoittaa omaa musiikkia tai aloittanut jonkun ihan toisen harrastuksen.

Työpajassa vallitsi oppilaiden työskennellä keskittynyt tunnelma, kun ryhmät olivat kumartuneet tekstiensä äärelle. Tämä ei ole nykymaailmassa mitenkään itsestäänselvyys.

– Keskittymiskyky heikkenee koko ajan niin aikuisilla kuin lapsillakin. Kun paneudutaan johonkin tekstiin, myös keskittyminen parantuu.

Se, että lähes kaikki 4.–6.-luokkalaiset työpajaan osallistuneet halusivat nousta lavalle räppäämään, nosti leveän hymyn satunnaisen katselijankin huulille. Karissonilla on taito saada oppilaat heittämään kainostelun nurkkaan ja tarttumaan mikrofoniin.

– Hyvä fiilis täytyy rakentaa ihan alusta asti ja luoda se ilmapiiri, jossa voi esiintyä. Käyn aina kaikkien luona, jolloin he saavat jo siinä sen esiintymiskokemuksen. Muun muassa opettajakokemuksesta on ollut hyötyä siinä, että olen hoksannut, miten kipsejä saa murrettua.

Yksi konsti on se, ettei jätä osallistujille liikaa aikaa miettiä menevätkö he lavalle vai eivät.

– Totta kai aina on niitäkin, jotka eivät käy ja sekin on ok, koska ei kaikkien ole pakko, Karisson lisäsi.

Wiljo Hällynen halusi nimmarin lisäksi yhteiskuvan Kake Karissonin kanssa.

Rovaniemeltä lähtöisin oleva Karisson aloitti koulukiertueensa vanhasta kotikaupungistaan. Kaikki alkoi siitä, että hän huomasi koulukiusaamisen lisääntyneen ja muuttaneen muotoaan. Nykyisin kiusaaminen saattaa älypuhelinten ja sosiaalisen median myötä tulla kotiin asti ja olla ympärivuorokautista. Vielä 2000-luvun alussa kiusaaminen rajoittui helpommin vain kouluaikaan.

– Minulle tuli ajatus, että jos lähtisin viemään kouluihin hyvää fiilistä, rohkeutta ja uskoa omien unelmien toteuttamiseen niin ehkä ne, joita kiusataan saavat vähän valoa elämäänsä. Kuten myös ne, jotka kiusaavat. Sekinhän johtuu pahasta olosta, ja jos tämä antaa jollekin kipinän siitä, että tämä on se minun juttuni niin ehkä silloin ei jää aikaa eikä kiinnostusta kiusaamiseen, Karisson visioi.

Aluksi Karisson teki vain konsertteja, mutta hänen musiikinopettajansa Lapin yliopistosta ehdotti niiden lisäksi lyriikkatyöpajoja. Aluksi Karisson oli epäileväinen, mutta työpajat onnistuivat yli odotusten. Karisson palkittiin kunniamaininnalla Rovaniemellä. Silloin hän päätti laajentaa kiertueita koko Suomeen ja muuttaa Helsinkiin.

– Teen muunlaisiakin keikkoja, mutta tämä koulukiertue on isoin osa työtäni. Tykkään näistä todella paljon. Lasten ja nuorten hyvinvointi on minulle todella tärkeää. Siksi varmaan hakeuduinkin luokanopettajakoulutukseen. Tässä pystyn yhdistämään ne, oman opettajuuden ja musiikaalisuuden. Ja tämä on oikein hauskaa.

Juho Niela, Väinö Simula, Otto Vainikainen ja Vihtori Vuola esittivät kirjoittamansa jalkapalloaiheisen räpin.

Urheilumiehiksi paljastuneet Väinö Simula , Otto Vainikainen ja Vihtori Vuola olivat lyriikkatyöpajan jälkeen innoissaan. Lyriikkojen kirjoittaminen ei heidän mielestään ollut vaikeaa, paitsi ehkä vähän.

– Sanojen keksiminen oli vaikeaa, he kertoivat.

Pojat laativat räppinsä jalkapallosta, koska tietävät siitä kaikkein eniten, ja aikoivat esittää sen myös koko koulun edessä.

Karissonin lyriikkatyöpajan jälkeen oli pieni tauko ennen kuin koko koulu palasi liikuntasaliin. Karissonin energia tarttui oppilaisiin ja opettajiin käytännössä ensimmäisestä biitistä lähtien. Räppärin esittämät omat positiivista energiaa henkivät kappaleet kertoivat muun muassa iitseluottamuksesta ja siitä, ettei toisten sanomisten saa antaa hidastaa omaa tekemistä.

Yksi niistä oli kiertueen nimikkokappale eli Tästä tulee hyvä päivä.

– Kun minä sanon tästä tulee , te huudatte hyvä päivä , Karisson kehotti eikä hänen tarvinnut toistamiseen maanitella.

Hyvä päivä -huuto kajahti salissa niin, että sen aiheuttama sykäys tuntui varmasti sateisella pihallakin. Untamalan koulun lähistöllä liikkuvien kannattaakin tänään perjantaina pitää korvat auki. On todennäköistä, että myös perjantai on kylällä hyvä päivä, kun Karisson tuo työpajansa ja konserttinsa koululle.

Mä saan murheeni unohtaa ja siks en aiokkaan tänään niistä muistuttaa itseeni laisinkaan. Jos hetkeksi irrottaa voi niin mä lupaan et se helpottaa.
Tästä tulee hyvä päivä.
Kake Karisson

Karissonin kiertui oli koulunuorisotyön loppuhuipennus

Kake Karisson on kiertänyt koko viikon Laitilassa. Hän vieraili kaikissa alakouluissa ja nuokkarilla. Jokaisessa paikassa hän veti ensin lyriikkatyöpajaa, joka huipentui loppukonserttiin. Siellä myös lapset ja nuoret pääsivät halutessaan esittämään lyriikkansa muille räppäämällä. Lisäksi Karisson veti konsertissa omia kappaleitaan.

Karissonin viikon mittainen kiertue oli Laitilan koulunuorisotyöhankkeen loppuhuipennus.

– Tänä vuonna meillä oli ideana yhteisöllisyyden vahvistaminen. Uskon, että tämä kokemus kantaa paljon pidemmälle kuin tähän päivään, koulunuorisotyöntekijä Laura Isotalo kertoi.

Nyt päättyvän koulunuorisotyöhankkeentavoitteena on lisätä nuorten osallistumisen mahdollisuuksia kouluissa ja lisätä tätä kautta koulumyönteisyyden ja yhteisöllisyyden kokemusta.Isotalon työparina hankkeessa on toiminut Katri Dits.